Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 3,175 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 minuuttia sitten PanuPanu toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,141 - 3,150 (kaikkiaan 3,175)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Jovain Jovain

    En ole ay aktiivi ja en lähde arvailemaan, mitä tarkoittaa kanneoikeus työehtoihin liittyvissä asioissa. Lähestyn taloutta muista lähtökohdista, esim tulonsiirtoina, kun merkittävä osa suomalaisesta työstä tehdään vierastyövoimalla. Menee kansallisesti alijäämätalouden puolelle?

    Tolopainen Tolopainen

    Näyttää selvältä, että ainakin 75 konkkaa tulee lähiaikoina kun Tebloilin asemat eivät enää saa menovettä Nesteeltä. Miksi ovat voineet jatkaa näin kauan on hyvä kysymys. Pitääkö valtion pelastaa nuo yrittäjät. Saattaa tulla satojen miljoonien tappiot kun polttoaineita ja veroja jää maksamatta. Ryssän asemat joutaa täältä lähteä, meidän ei tarvitse pitää heille puna-armeijan tankkaus asemia.

    Google ei halua maksaa veroja Suomeen, kiristää hallitusta. Aikoo perua datakeskusinvestoinnin. Tällaisia rosvoja me rahoitamme.

    Olipa muuten harvinaisen hyvä päivä tyhjentää sijoitussalkku. Vanha savuava raunio Nokiakin kohahti.

    Julkisen sektorin ylisuuret palkankorotukset alkavat näkyä irtisanomisina erityisesti punapään johtamassa liitossa. Talouden rautaisia lakeja joudutaan noudattamaan vaikka aate olisi miten punainen tahansa.

    Metsuri motokuski

    Jovain. Sen takia vähän tivaan tätä asiaa koska haluan perusteita väittämällesi. Nyt huomaan kyllä sen että olet ottanut jonkun ajatuksen päähäsi (vierastyövoima) etkä osaa perustella miten se on halpatyötä Suomessa ja mikä on se tulonsiirto. Mutta annetaan asian kun sinun lähtökohtatiedot ovat niin hatarat tässäkin asiassa.

    Jovain Jovain

    Huomaan kyllä, että käyttämäni termit eivät olleet oikein, siitä Sori. Vierastyövoimaa tarkoitin ja sillä perustelin. Tuottaa kansantalouden kannalta alijäämää. Kysymys on valtavista tulonsiirroista alijäämän suuntaan. Eihän minkäänlainen kansantalous (talous) toimi, jos ostetaan tavarat ja mitä syödään ulkolaista, työpalvelut ulkolaista, hyvionvointipalvelut ulkolaista jne. Maksukyvyttömyys siitä tulee.  Valitettavasti sitä rahasampoa ei ole vielä keksitty ja sen puutteessa Suomalaiset kuluttavat (syövät) kotimaista pääomaa. Nokia oli ja meni ja paljon puhutaan tuottavista innovaatioista, mutta niin kauan kun niitä tuottavia innovaatoita, rahasampoja ei ole, on tyhjää puhetta. On tyydyttävä nykyiseen alijäämäiseen talouteen ja kaikin keinoin pyrittävä ylijäämää tuottavaan talouteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kulutetaan kotimaista. Ostin Suomessa tehtyjä aluspaitoja – ovat kyllä kalliita. Pitää ostaa myös liikkeistä eikä vain nettikaupasta. Jos ei osteta, kauppakeskukset kuihtuvat.

    Tolopainen Tolopainen

    Maassa maan tavalla muutama tuttu käy Norjassa komennus hommissa, töitä 2 viikkoa ja kolme vapaata. Siellä ei tarvitse töissä stressata, kun rahaa on.

    Apli

    Itse ostan yhä enemmän Temusta ja niin tekee kaikki tututkin, laatu on ollut hyvää kun tietää mitä ostaa, oma ajatus on kiinan verkkokaupan kasvu jatkunee ja kiihtyy yhä vaan, nyky ihmiset on erittäin hintatietoisia ja osa myös erittäin nuukia varsinkin vanhemmat ihmiset.

    Tolopainen Tolopainen

    Puuilosta saa kaksi isoa ksylitolisalmiakkirasiaa 3€ tarjouksessa. Niitä pitää aina olla mukana autossa.

    Rukopiikki

    Täälläpäin tuntuu että kaikki työssäkäyvät tutut käy ruottissa tai norjassa töissä.

    Apli

    Teboilin asemia ei tule ikävä, hyvä että kaikki ne loppuu, Nesteeltä viisas päätös vihdoinkin. Ja hyvä että muutkin lopettaa venäjän öljyn oston, öljyä kyllä riittää..

Esillä 10 vastausta, 3,141 - 3,150 (kaikkiaan 3,175)