Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 3,175 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 minuuttia sitten PanuPanu toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,161 - 3,170 (kaikkiaan 3,175)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Scientist Scientist

    Nikkelimalmia tulee Harjavaltaan ja nikkelistä tehdään mm aseita Eurooppaan. Myös ammoniakkia tulee kai yhä Yaran tehtaille. Lisäksi valmiita lannoitteita viedään Eurooppaan Haminan kautta. VR ei kuljeta, mutta Nurminen logistics kuljettaa virolaisille vetureilla?

    jupesa

    Jospa se on niin, että talouden ei tarviikkaan kasvaa nopeasti . Suu säkkiä myöten eli kulut on sovitettava tuloihin sopiviksi . Sitä on suomalaiset tavan eläjät noudattaneetkin säästämällä.  Päättäjät sen sijaan näyttäneet huonoa esimerkkiä ; esim. kesällä Helsinki +50 tapahtumassa käytettiin verorahoja 865000 € tarjouluihin.

    Husq165R

    Isoista summista puhutaan kyllä. Jupesa arpoutui tällä kertaa faktan tarkistukseen.

    191 311€ oli tarjoilut kolmelta päivältä, siinä on jo alkoholit (26 270€) mukana. Tuohon 865000 kuuluu matkat, majoitukset, tilavuokrat jne.

    Voidaan päivitellä mitä diplomatia saa maksaa ja onko se näinä aikoina edes tärkeää. Jotkut voi olla sitä mieltä että esim. ei-sotivien maiden täytyy yrittää pysyä kimpassa ja yhteyden pito vaikka Etyjiä muistellen on hyvästä. Vapaassa maassa saa olla eri mieltä.

    Rukopiikki

    Suomen diplomatia on nykyään yhtä sotahysteriaa ja ukrainan sotakokouksia. Onkokaan meillä enää muuta ulkopolitiikkaa. Tuntuu että ukrainan sotakokouksia on jatkuvalla syötöllä ja aina vain pitää sinne rahaa olla. Minnehän nekin rahat päätyy.

    jupesa

    Yhtäkaikki verotuloja meni 865000 € vieraiden paapomisiin ja mm. viinaan. Turhaa haaskausta nykyaikana, kun rahat ei riitä välttämättömimpäänkään.

    Rane2

    Keväällä sovitut julkisen alan palkankorotukset kustantavat n. 3,5 miljardia euroa/kolme vuotta.Talouden pitäisi kasvaa sen verran että valtio saisi kerättyä suunnilleen tuon summan veroina jotta ei tarvitsisi ottaa uutta velkaa.Eli eläminen ilman talouskasvua ei onnistu kuin velanottoa lisäämällä.

    Rane2
    Apli

    Kun kuuntelin eilen Pääministerin puhetta niin hyvin ymmärtää mitä tapahtuu tulevaisuudessa, julkiset palvelut vähenee, hyvinvointialueille ei anneta lisää rahaa ja kansalaisten on totuttava huonompiin sosiaalipalveluluihin eli julkisen terveydenhuollon alamäki kiihtyy ja jonot kasvaa ja sairaanhoitajia potkitaan jatkossakin pelolle. Kaikki puolueet luottaa että talous kasvaa, itse en olisi siitä niin varma.

    Rane2

    Kertauksena sen verran että Sipilän hallitus on viimeinen joka on onnistunut lyhentämään valtion velkaa.Miten onnistui?

    Säästöjä,tehostettiin työllistymistä ja Kiky-sopimus jolla etujärjestöt alensivat yleistä palkkatasoa.

    Ymmärrettävää mutta toisaalta harmi että Juha kyllästyi vetämään perässään tätä kivirekeä…

    Kurki Kurki

    https://www.verkkouutiset.fi/a/bjorn-wahlroos-taman-takia-suomella-ei-mene-niin-hyvin/#17ec5cb3

    “Paras hallitusohjelma 50 vuoteen”
    Nykyhallituksesta Wahlroos puhuu positiivisesti, mutta kritiikkiäkin on. Hän katsoo Petteri Orpon (kok.) hallituksen linjan olevan selvästi oikea ja hallitusohjelma kunnianhimoisempi kuin aikoihin.
    – Harva maa on kokenut 18 vuotta sellaista talouden takapakkia kuin Suomi. Se ei oikene ihan pienillä toimenpiteillä.
    Wahlroos arvioi, että tarvittaisiin “riittävän dramaattisia ja suuria” uudistuksia etenkin verotuksessa ja työmarkkinoilla, jotta talouskasvu voitaisiin palauttaa lähelle potentiaalista tasoa.

    Työmarkkinoilla tarvittaisiin muutosta historiansa aikana miljoonia työttömiä Suomeen tehtailleesta beljakovilaisesta ay-liikkeestä pohjoismaiseen vastuuta ottavaan ay-liikkeeseen, että kilpailukyky säilyisi ja Suomen talous saataisiin taas kasvuun.

    Nyt pitäisi olla menossa Sipilän KIKYn 3.vaihe. Palkkojen pitäminen ennallaan, että kilpailijamaat nostaisivat omiaan ja päästään tasavertaiseen asemaan. Ruotsissa 3-vuorotyön palkkakustannus metsäteollisuudessa on edelleen 40% halvempaa.

    Julkisella sektorilla nyt 18 vuoden aikana palkankorotuksiin on jouduttu ottamaan 100 miljardia velkaa, kun talous ei ole kasvanut yhtään.

    Wahlroos ottaa tuossa esimerkiksi talouden hoidosta 1990-luvun alun laman. Holkerin hallituksen aikaisten 40% palkankorotusten aikaansaannos 600 000 työtöntä konkurssien ja pankkisektorin romahduksen jälkeen, talous pelastettiin 40 % devalvaatiolla, joka palautti palkat takaisin kilpailijamaiden tasolle ja saatiin talous kasvuun.

    Pääministeri Lipposen hallituskaudella maksettiin Suomi lähes velattomaksi ja Lipponen otti beljakovilaisen ay-liikkeen 8 vuodeksi kuristusotteeseen. Muutenhan se ei olisi onnistunut.

    Ilkkui joka päivä sinne suuntaan, että matalat (kilpailijamaiden mukaiset) palkankorotukset mahdollistavat Somelle hyvä talouskasvun ja hyvän työllisyyden”.

    Lipponen on Suomen historian paras pääministeri.

Esillä 10 vastausta, 3,161 - 3,170 (kaikkiaan 3,175)