Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,171 - 3,180 (kaikkiaan 3,181)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Palkkamaltti julkisella olisi hyvä muuten, mutta terveysalalla on yksityiset kilpailijat, jonne koulutettua väkeä voisi jonkin verran siirtyä. Myös Pohjoismaihin, joskin niiden vetovoima on heikentynyt aiempaan verrattuna.

    käpysonni käpysonni

    Kyllä Norjan vetovoima on nyt kova, siellä on työvoimapula ja kovat palkat, varsinkin hoitajia on sinne nyt menossa isoja määriä.

    Suomi on Norjan rinnalla jo kehitysmaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luin jostain vähän aikaa sitten että suomalaisia sairaanhoitajia menee nyt Norjaan vähemmän kuin ennen, mutta en nyt juttua löytänyt. Oletettavasti maa houkuttelee, mikäli hyvinvointialueet irtisanovat. Palkka on Norjassa parempi mutta elinkustannukset kovemmat. Eläkkeessä tienaa sitten kun sinne pääsee. Norjan työvoimasta on jo neljännes ulkomaista, mutta suomalaisten osuus on alle prosentin, joten kasvun varaa on.

    Perassic Park Perassic Park

    Norjalla on kansallinen Öljyrahasto, jonka vuosittain kasvaa ollen jo 1500MRD €.

    Suomella on velkaa 180MRD €.

    Joskus väkisinkin miettii miten Norja on kyennyt sitomaan poliitikot puuhun alkamasta tuhlaamaan ja ostamaan äänestäjien kannatusta noilla varoilla.

    Olisi sitä jakovaraa nimittäin…

    Joku Antti Rinne ’Rahaa on!’ -fläppitauluineen olisi norjan pääministerinä saanut aikaan melkoiset kulutusjuhlat.

     

    Panu Panu

    Öljyrahasto on jo niin iso (1,8 biljoonaa €), että tuotoillakin pärjää aika hyvin eikä tarvitse syödä pääomaa. Onhan se välillä hupaisaa kun toisinaan mediassa näkee, että kyllä Suomenkin pitäisi laittaa enemmän rahaa johonkin kun Norjakin laittaa.

    Kurki Kurki

    Norja on saanut rikastua rauhassa fossiilisilla öljyllä ja kaasulla. Äljyrahaston 1500 miljardin tuotto 5% vastaa Suomen valtion budjettia.

    Suomessa uusiutuvan turpeen käytön kieltämisaloite tuli suoraan Venäjän vaikuttaja Kimmo Kiljuselta.

    Luke vasta julkaisi tutkimukset turvetuotannon vesistövaikutuksista. Niitä ei löytynyt.

    Jovain Jovain

    On kerrottu Suomen turvevarojen tuoton olevan enemmän kuin Norjan öljyvarojen tuotto. (Turvevarat luokiteltiin fossiiliseksi ja tuotanto ajettiin alas.)

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuossa on se ero että Norjan öljy menee vientiin ja päästöt menevät ostajamaan päästöiksi. Kyllä Suomikin voi tuottaa (tuottaakin jonkin verran?) turvetta edelleen vientiin. Vesistövaikutukset ovat hallittavissa.

    Husq165R

    ”Vesistövaikutukset ovat hallittavissa.”

    Hyvä että harmaana päivänä huumoria mukana! Kaikki ei vaan peruna kellarin huumoria erota perus jargonista! Siis saattaisi olla teoriassa  hallittavissa jos ”joku tekisi edes jottain joskus mutta kun ei kukkaan koskaan mittään niin aina vaan”!

    pihkatappi pihkatappi

    Pitää porata sitä valkoista vetyä maaperästä mahdollisimman pian. Öljy väistyy Euroopassa vähitellen, nopeammin kuin muualla ja vedyn tekeminen sähköllä on hölmöläisten hommaa. Suomessa on kaikki tekniikka tehdä laivoja, jotka käyttävät polttoaineena ammoniakkia, metaania tai jotain muuta vedystä tehtyä polttoainetta. Sopivan polttoaineen jalostamo pystyyn, tankkauspisteitä ensin Itämerelle, laivoja halpatyövoimalla kasaan jne. Neste otti huolella riskiä vajaa 20 vuotta sitten rakentamalla jalostamoja biodieseliä (tai mitä ne on) varten ja edelläkävijänä ehti tehdä melkoisen tilin, se oli vähän semmoista eurooppalaista juupastelua aiheen tiimoilta, mutta kun litkut oli markkinoilla, jakeluvelvoitteet kasvoivat ja Neste oli kymmenen vuotta valtiollekin jonkinlainen rahasampo.

Esillä 10 vastausta, 3,171 - 3,180 (kaikkiaan 3,181)