Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,181 - 3,190 (kaikkiaan 3,876)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • pihkatappi pihkatappi

    Rahoitusta hankkeisiin voisi saada kansainvälisiltä energiaan sijoittavilta rahastoilta, kuten Norjan öljyrahasto, joka ei enää öljyyn sijoita.

    Rane2

    Joku kuitenkin sijoittaa koko ajan.Norja avaa (ja etsii) jatkuvasti Barentsinmerellä uusia kaasu ja öljykenttiä.Minne mennenöö miljardit…

    Norjassa on löydetty suuri kaasuesiintymä | Uutisia lyhyesti | Yle

     

    Rane2
    pihkatappi pihkatappi

    Olen minäkin sijoittanut Norjalaiseen öljy-yhtiöön, mutta Norjan öljyrahasto ei öljyyn enää ainakaan tietääkseni sijoita. Ja kun nuo tuulivoima investoinnit tuottavat huonosti maailmalla surkeiden siirtokapasiteettien takia, sijoittajat karttavat niitä. Hyvin suunniteltu vety klusteri voisi kiinnostaa.

    Rukopiikki

    Onhan elämä ollut rikkaan valtameren rannalla aina parempaa. Kaskenpolttaja suonraivaaja kansa on itse asuinpaikkansa valinnut.

    Metsuri motokuski

    Hyvä jakso joka kannattaa kuunnella.

    pihkatappi pihkatappi

    Kuuntelin, nukahdin välillä, kuullosti kyllä hyvältä. Ranskan luottoluokitusta tarkistettiin juuri Moodysin osalta alaspäin, syynä oli poliittisen pirstoutumisen riskit. Suomessa sovittu tuollainen poikkeuksellinen hallitus kausien yli kestävä sitoomus käytännössä kaikkien puolueiden osalta, aina mukava kun on yhteisymmärrys tavoitteesta. Mikähän puolue se on, mikä ei vielä ole tuosta innostunut?

    Rukopiikki

    Se on tämä uusliberaalimarkkinatalous jossa maailmaa johtaa erilaiset moottysit mitä lie.

    Tuo käsien sitominen seuraavilta hallituksilta on mielestäni todella typerää. Joskus on vain viisaampi ottaa lisää lainaa. Niin se vain on. Koskaan ei voi tietää millaisia tilanteita eteen tulee.

    Metsuri motokuski

    Rukopiikki ei nyt ymmärtänyt ihan kaikkea. Lisälainaa ei tietenkään kielletty vaan kyse on siitä että valtion maksukyky säilyy eikä velkataakka kasva liian suureksi.  Niin kuin  haastattelija totesi että hyvinvointivaltio ei katoa mihinkään jos talouskasvu säilyy 2-3 % välillä. Nyt ollaan vaan otettu nollakorkoista lainaa sumeilematta joka ei sitten enää olekkaan nolla korkoista. Korkojen osuus lainasta nousee jossain vaiheessa 4 miljardiin. Se on iso raha.

    Muistan hyvin kun tolopainen ohjeisti tälläkin foorumilla että kun lainan korko on nolla niin sitä pitää ottaa niin paljon kun saa. Näin varmaan suonessa tehtiin ja Muistan kun Niinistö varoitti että ikuisesti korko ei ole nolla. Eikä mennyt  kuin pari vuotta niin korot pomppasi.

    Rukopiikki

    En usko että suomi pystyy enää juurikaan plusmerkkiseen talouskasvuun. Pitää opetella tulemaan toimeen laskevalla taloudella. Järkevin päätöksin se onnistu. Jatkuvaa kasvua ei voi olla.

    Ehkä lainaa kannattaa ottaa mahdollisimman paljon niin kauan kuin sitä saa. Tulevaisuudessa ei ehkä enää edes saada.

Esillä 10 vastausta, 3,181 - 3,190 (kaikkiaan 3,876)