Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,191 - 3,200 (kaikkiaan 3,201)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Kuka sen maksaa jos lainaa revitään niin paljon kun saadaan ? Ei elämä lopu vielä seuraavaan 50 vuoteen.

    Rukopiikki

    Jos yrityksen mersu lähtee alta kun tulee konkka, niin perustaa uuden yrityksen ja hakee uuden mersun.

    Metsuri motokuski

    Suomenko voi perustaa uudestaan ?

    pihkatappi pihkatappi

    Uskoisin että Suomen valtiolla on kymmeniä tai satoja lainoja ja niissä on osassa todella matalat korot, ehkä se 0%. Noiden lainojen eräpäiviä tulee eri vuosina ja nollakorkoinen laina uusitaan vaikka 2 % korkoisella lainalla, eli lainaa ei oteta lisää vaan uusitaan. Lisäksi nykyisin otetaan joka vuosi uusia lainoja, joissa korko on ehkä tuo 2%. Jos tätä videolla esitettyä sopua ei olisi, kenties valtion uusien lainojen korot olisivat lähi vuosina varmuuden vuoksi 4 %. Videolla esitettiin tavoitteena nostaa bkt ja vähentää lainanottoa niin, että lainan osuus bkt:sta olisi 60% ja joskus hamassa tulevaisuudessa 40%. Aika näyttää toteutuuko edes konsensus, mutta tuo puolueiden yhteinen tavoite tässä hetkessä vaikuttaa luottoluokitukseen ja tulevien lainojen korkoihin.

    Rukopiikki

    Valtioita on menny konkurssiin. Ehkä se olisi suomellekin hyvä vaihtoehto. Mutta sitä ennen kannattaa ottaa rahaa kun sitä vielä saa.

    Suomi todellakin kannattaisi perustaa uudelleen. Itsenäisenä maana.

    Panu Panu

    Elokuun puolivälin tilanne:

    ”Kymmenen ja viidentoista vuoden lainojen koroksi tuli huutokaupassa runsas kolme prosenttia.

    Muutos on suuri. Nollakorkojen kauden ansioista koko lainapotista maksetaan korkoa keskimäärin vain 1,8 prosenttia. Tällä hetkellä valtiolla on velkaa melkein 180 miljardia euroa.”

    YLE

    Perassic Park Perassic Park

    Kysymys kuuluu lainaisitko itse valtiolle 3% korolla?

    Minusta se on arkijärjellä lopulta vähän.

    -Kuka lainaisi 100€ vipin tunnetusti persaukiselle puolitutulle kaverille, jos saa vuoden päästä 103€ takaisin…

    Nostokoukku

    Olen lainannut, enemmänkin. Olen saanut reilun vuoden kuluttua lainaamani summan takaisin, täsmälleen saman summan. On niitä joskus jäänyt saamattakin. Mutta auta miestä mäessä.

    pihkatappi pihkatappi

    Niinpä, en lainaisi. Valtion korkokulut on jo nyt reilun 3 miljardia. Eikös tätä vasta muutama vuosi sitten vähätelty, kun korkokulut olivat muutaman sata miljoonaa. No 10 vuoden päästä korkokulut on ehkä 10 miljardia, paljonko silloin pitää ottaa uutta lainaa, vai saako sitä enää. Korkoa korolle toimii toiseenkin suuntaan. Vasemmistossa tietysti ajattellaan herkästi, että velkaantumisen pysäyttäminen on oikeistolaista politiikkaa, mutta kyllä se on ihan maalaisjärkeä.

    Tolopainen Tolopainen

    EKP on ostanut lähes 40% valtion velkapapereista. Ei se niistä mitään rahaa halua, kun sillä on oikeus painaa uutta rahaa. Valtioiden velat voidaan mitätöidä keskuspankin toimesta. Vaikka laki kieltää sitä ostamasta suoraan velkapapereista. Tätä kieltoa kierrettiin, eikä kukaan puuttunut siihen mitenkään.

Esillä 10 vastausta, 3,191 - 3,200 (kaikkiaan 3,201)