Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 3,215 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Rukopiikki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,201 - 3,210 (kaikkiaan 3,215)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Kuuntelin Ida Tikan podcast:in Mureneva maa, suosittelen kuuntelemaan, ei tosin liity suoraan Suomen talouteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mahtaakohan juttu näkyä, kokeillaan: LongPlay-verkkojulkaisun juttu Kuhmosta. Suurimmaksi osaksi oikein hyvä.

    Sitä ihmettelen, miksi kuitupuun tuottamista ja jalostamista aina pidetään jotenkin huonona asiana. Siitä Suomi saa enemmän arvonlisää ja vientituloa per hakattu kuutiometri kuin tukkipuusta. Tukki on tietysti se mitä metsänomistaja haluaa myydä, joten hän maksimoi sen määrää.

    Jotenkin moneen kertaan kuultu kritiikki, jonka ymmärtäisi jos mekaanisella puolella olisi jotain hyvätuottoisia innovaatioita, mutta kun ne vaikuttavat tulevan kuiduista ja kemiasta ennemminkin.

    ”Metsäalan firmat ja etujärjestöt ylpeilevät usein sillä, että nykyisin Suomessa kasvaa selvästi enemmän puuta kuin aikana ennen nykyaikaista metsänhoitoa. Yleensä ei kuitenkaan mainita, että tuo lisäpuu on pitkälti suhteellisen pientä kuitupuuta: sellutehtaan raaka-ainetta. Tukkipuun määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa.

    Se on sahoille hankala juttu. Jos tulevaisuutta haluaisi rakentaa niiden varaan, olisi parempi maksimoida tukkipuun määrä. Sellaiseen malliin olisi helpompi sovittaa myös luonnon kannalta kestävämmät hakkuut. Tällainen muutos tosin tarkoittaisi, ettei Suomen metsillä enää tyydytettäisi kolmen sellujätin tarpeita. ”

    https://www.longplay.fi/pitkat/puolet-petajaista

    Tolopainen Tolopainen

    Oliko tuo Tikan podcast tehty entisestä Neuvostoliitosta eli nykyisestä Venäjästä. Jota muutamat alkoholistit yrittävät laajentaa suurvallaksi.

    Kaikki mikä Venäjällä ei ole paskaa on kusta.

    siniluoto

    narisija
    29.10.2025, 18:00

    ”Kuuntelin Ida Tikan podcast:in Mureneva maa, suosittelen kuuntelemaan, ei tosin liity suoraan Suomen talouteen.”

    Samoin

    Erinomainen podcast

     

    Nostokoukku

    Podcast oli Usasta ja nykyisen diktatuurin vaikutuksesta maahan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ihan sama homma käynnissä kaikissa kolmessa maassa: USA, Venäjä ja Kiina murenevat kaikki. Myös Kiinan Xi vaikuttaa keskittävän valtaa enemmän itselleen, vaikka periaatteessa maa ei ole yksinvalta vaan yhden puolueen valta. Sama yhden puolueen ja yhden vahvan johtajan valta on noissa muissakin. Muualla kuin Kiinassa käydään kuitenkin edelleen vaaleja, joten vallan on mahdollista vaihtua demokraattisestikin.

    Uutisissa oli että Jenkeissä ruoka-apuun turvautuu yli 40 miljoonaa ihmistä, jotka ovat nyt vaikeuksissa kun rahoitus puuttuu (liittovaltion budjetti on taas ongelmissa). Kumma systeemi. Kuinkahan moni Suomessa turvautuu ruoka-apuun? Varmaan pienempi osuus kuin amerikkalaisista. Tarvetta tosin on enemmän kuin tarjontaa, joten mittari on vähän harhaanjohtava.

    Tämä sopii myös em. maihin: ”Kun kenraalit joutuvat olemaan huolissaan oman asemansa säilyttämisestä, asevoimien moraali ja operatiivinen valmius kärsivät.”

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011592350.html

    Nostokoukku

    Suomessa ruoka-apuun turvautuu yli 200 000 ihmistä. Ruoan jakaminen alkoi 90- luvun poikkeusvuosina. Aluksi sitä pidettiin tilapäisenä ilmiönä, mutta yli 30 vuodessa se on vakiintunut jokapäiväiseksi. Sitä on alettu jopa pitää ekologisena innovaationa hävikkiruuan hyödyntämisessä. Jonkun hyljeksimä ja hylkäämä jäte onkin jonkun toisen päivällinen. Näin toimii Pohjoismainen hyvinvointivaltio.

    narisija

    Ruotsin jäämurtajatilaus lipesi Suomelta EteläKoreaan, T&T

    Visakallo Visakallo

    Suomessa ruoka-apuun turvautuvien osuus on 3,6% koko väestöstä, Yhdysvalloissa vastaava luku on 11,5%.

    käpysonni käpysonni

    Ihan vakavalla naamallako katoitte vasemmistolaisen Ida Tikan vasemmistoylessä nähdyn tarkoitushakuisen sosialistinäkökulmasta tehdyn  ohjelman USA.sta.  Sehän oli silkkaa vasemmistopropagandaa, niin kuin on kaikki mitä Yle tuuttaa, media ja journalismi on rappiolla ja surullisinta on että suuri yleisö purematta nielee tuon ylen vasemmistopropagandan ”totuutena”

Esillä 10 vastausta, 3,201 - 3,210 (kaikkiaan 3,215)