Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,221 - 3,230 (kaikkiaan 3,246)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Tänä vuonna Vietnam ja Venäjä eivät ole julkistaneet mitään asekauppoja.

    Apli

    Hyvinvointialueet tarvitsee niin paljon lisää rahoitusta kun kansa ikääntyy että se on verrattavissa puolustusvoimien rahantarpeeseen jos nykyiset palvelut halutaan turvata. Samalla kelan lääkekorvaukset uhkaa räjähtää käsiin, ikääntyvä kansa popsii pilleriä kiihtyvään tahtiin jonka veronmaksajat maksaa.. Sopetustarve seuraavalle hallitukselle on melkoinen.

    Tolopainen Tolopainen

    Eihän tuo rahantarpeen lisääntyminen johdu muusta kuin älyttömän suurista palkankorotuksista julkisella sektorilla. Unohdettiin täysin, että mitään kustannus kontrollia ei julkisella puolella ole, kun pelataan valtion verovaroilla. Laskuttaminenkin unohtunut monelta vuodelta osalla hyvinvointi alueista

    Nostokoukku

    Venäjä ja Vietnam yrittivät tehdä mittavan asekaupan salassa, mutta tieto siitä levisi jotain kautta. Iltalehti siitä viime viikolla kirjoitti. Mutta jos kerran Tolopainen ei tiedä kaupasta mitään, täytyy sen olla pelkkä uutisankka. Vasemmistoprobakandaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lehdet tarkistavat tietonsa ennen julkaisua eivätkä halua julkaista uutisankkoja joita joutuu sitten myöhemmin oikaisemaan.

    Metsuri motokuski

    EDIT Jos keski-suomen hyvinvointialue on velkaantunut yli 100 miljoonaa niin hoitohenkilökunnan palkankorotukset eivät sitä ole tehneet.  Joku raja.

    Tolopainen Tolopainen

    Taitaa olla mopokuskille liian iso asia. Keski-Suomen hyvinvointialueen  palkkamenot olivat 2023 630milj€ ja 2024 690milj€ lisäksi palkkaharmonisointi tulee maksamaan 17mil€. Tänä vuonna palkkamenot lienevät jo yli 750milj€. Paljonko puuttuu 100miljoonasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Huono on tilanne kun säästöjä joudutaan hakemaan irtisanomalla henkilöstöä kun tehtiin suuret palkankorotukset.

    narisija

    Konkurssit suomessa ennätystasolla edelleen ja yksi ikävä piirre aika yleinen : ”kolmessa neljästä verotarkastetuissa yhtiössä paljastunut harmaata taloutta lisäksi myös muuta vilppiä”. Lainaus on kauppalehdestä, eikä ole sanatarkka.

     

     

    isaskar keturi

    Nyt on konkurssi lähellä, kun SYKEstäkin joudutaan väkeä irtisanomaan…vai onko sittenkin toisin päin??? Talouselämähän voisi hyötyä, jos ympäristöhallintoa supistettaisiin? Silkkaa spekulointia ilman omaa mielipidettä.

    Aika iso tuo SYKE on, kun kuitenkin ympäristöhallintoa on myös alueella. SYKEssä uutisten mukaan 700 henkeä, kun metsähallinnossa on 400-500 henkeä eikä lainkaan alueellista hallintoa.

Esillä 10 vastausta, 3,221 - 3,230 (kaikkiaan 3,246)