Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,231 - 3,240 (kaikkiaan 3,887)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    SYKE on tutkimuslaitos eli pitäisi ehkä verrata Luken ja Tapion yhteenlaskettuun henkilöstömäärään. ELY ja Metsäkeskusverkosto vastaavat aluehallinnosta. Aluehallinto on tosin muutoksessa.

    isaskar keturi

    Eipä ole SYKE pelkästään tutkimuslaitos vaan osa ympäristöhallintoa – ”Viranomaispalvelut-toiminto hoitaa Syken julkisen vallan käyttöön liittyviä lupa- asiantuntija-, tiedotus-, neuvottelu-, kuulemis- ja valvontatehtäviä.” lisäksi kait hoitaa ympäristöhallinnon yhteisiä tietopalvelutoimintoja ainakin osaltaan.

    Mikä on metsäkeskusverkosto? Meillä on Suomen metsäkeskus, joka toimii Lahdessa ja sillä on toimistoja n. 15 paikkakunnalla. Mikä ihmeen verkosto? Nyt AJ on pudonnut ihan hallinnon kehittämisen kelkasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joo, on Lukellakin viranomaistoimintaa kuten metsätilastointi ja kasvihuonekaasujen inventaario. Raja tutkimuksen ja hallinnon välillä ei ole aina selkeä.

    Metsäkeskuksen voisi nyt liittää muuhun valtion aluehallintoon, kun kerran uudistetaan. (Ensi vuoden alussa aloittaa uusi Lupa- ja valvontavirasto.)

    Rukopiikki

    Tuo on totta. Mihin tarvitaan enää erillistä metsäkeskusta kun sen voi yhistää samaan mihin elyt sun avit.

    Apli

    Työttömyys iski rajusti korkea­koulutettuihin – Akavan puheenjohtaja: Pahin tilanne tällä vuosituhannella | Kotimaa | Yle

    Eräs tuttavani on filosofian maisteri, ollut yli vuoden työttömänä.. Hän sanoi että suomesta uhkaa tulla korkeasti koulutettujen hautausmaa.. Valitettavasti tilanne varmasti vaan pahenee jatkossa..

    isaskar keturi

    Niin sitä ollaan sujuvasti lakkauttamassa laitoksia, jossa joku muu työskentelee. Tällä periaatteella jos lakkautetaan kaikki laitokset, jotka vähintään 80% suomalaisista katsoo turhaksi, niin koko julkinen hallinto tulee alas ajetuksi 🙂 Turhaa kaikki muu paitsi minä ja minun tarpeet…voi meitä…

    Rukopiikki

    No voihan sitä saman johdon alla työskennellä enemmänkin porukkaa. Elyt, avit, metsäkeskus jne sopii hyvin yhteen. Herraporrasta voi kaventaa ja työmiehet vain siirtyy eri puljun alle.

    isaskar keturi

    Kyllä Syke ja Luke poikkeavat melkoisesti julkisen vallan käytössä. Syke toimii suoraan lupa- ja valvontaviranomaisena.

    • LUKE käyttää rajoitetusti julkista valtaa, lähinnä tiedontuotannon ja tilastoinnin kautta. Se ei tee yksittäisiä hallinnollisia päätöksiä kansalaisille.
    • SYKE toimii viranomaisena tietyissä asioissa ja tekee päätöksiä esimerkiksi:
      • Uhanalaisten lajien kauppaan liittyvissä luvissa (CITES)
      • Jätteiden kansainvälisissä siirroissa
      • EU-velvoitteisiin liittyvässä raportoinnissa ja valvonnassa
    isaskar keturi

    Onko Rukopiikki nähnyt organisaatiokehittämistä, jossa herrojen/rouvien määrä vähenee? Vähän niin kuin tässä SOTEssa?

    Rukopiikki

    Kyllähän tuosta on ollu paljon puhetta tuosta lupa ja valvontaviranomaisena olosta ja julkisen vallan käytöstä tähän uudistukseen liittyen. Se on vain järjestelykysymys.

    Sote olisi saanut jäädä kokonaan syntymättä, mutta kun kepu haaveili maakuntamallista niin tähän päädyttiin.  Kepu on onnistunut pilaamaan kaiken. Terveydenhuollon, jätevesiasiat ja vei taksitkin.

Esillä 10 vastausta, 3,231 - 3,240 (kaikkiaan 3,887)