Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,241 - 3,250 (kaikkiaan 3,887)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • jupesa

    Marinin punavihreä hallitus
    punavihreä hallitus lopetti vihdoin loputtoman vatkaamisen ja runnoisote-uudistuksen läpi poliittisena kompromissina. Suomi jaettiin 21 hyvinvointialueeseen ja Helsinkiin. Ne ovat järjestäneet terveydenhoidon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen alueillaan vuoden 2023 alusta. Rahat tulevat valtiolta

    Rukopiikki

    Täälläpäin on monia kuntia joilla olisi hyvin rahaa pitää yöpäivystykset ja vuodeosastot. Tästä hyötyisivät hätätilanteissa muidenkin alueiden ihmiset.

    Mitä hyötyä on enää rikkaasta kunnasta kun sosiaali ja terveydenhuolto vietiin kunnilta pois.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En ole ehdottanut metsäkeskuksen lopettamista. Sitä tarvitaan moneen asiaan. Samat ihmiset voivat tehdä samoja asioita toisen katto-organisaation alla. Elinkeino- ja elinvoima-asiat voisivat hyötyä jos ne ovat alueella samassa organisaatiossa.

    Kaikki lupa- ja lainvalvonta-asiat voisi siirtää uuteen virastoon. Se olisi kansalaisten kannalta selkeää.

    Vaikea uskoa että kuntavetoinen sote olisi ollut huonompi kuin tämä nykyinen. Olisi vain tarvinnut siirtää soterahoitus kokonaan valtiolle ja jättää hyvinvointialueet suuripalkkaisten johtajineen pois.

    Rukopiikki

    Ylessä oli uutinen että it hommaan lapissa yli 140 hakijaa. Ja joku vuosi sitten alalle kehoitettiin nuoria.

    Työttömyystilanne on oikeasti pirun paha. Lapissa on paljon kausitöitä talven ruuhkakuukausina, mutta ei niiden varaan taloa tehdä ja perhettä perusteta. Voi voi.

    Korkeasti koulutettujen työttömyys 2000 luvun pahin ja nousee vain. Kaukana ollaan ajoista kun mikä tahansa yliopistotutkinto takasi hyvän työpaikan.

    MaalaisSeppo

    Ensi vuoden loppu lähestyy ja moni sote-alue kriisiytyy. Ylemmät pomot ja päättäjät jättävät hommansa. Pomoilla tietysti kultainen kädenpuristus on hoidettava kotiin ennen rahojen loppua. Luottamuspula on kätevä syy. Ei lienee merkitystä kohdistuuko luottamuspula eroavaan pomoon vai eikö hän luota poliittiseen johtoon.

    Tolopainen Tolopainen

    Julkisen sektorin ay porukka teki sotesta mahdottoman. Liian korkeat palkkakustannukset ja tehottomuus, johtivat pakollisiin ostopalveluihin, joista laskutetaan aivan mahdottomia summia. Hyvinvointialueilla ei näytä edes omien palveluiden laskutus toimivan. Mikään yhtiö ei voi toimia, jos laskut eivät lähde ollenkaan tai vuosien viiveellä. Miten he kehtaavat ja kyllä kehtaavat mädäntyä. Vanha kuntapohjainen järjestelmä oli paljon tehokkaampi ja halvempi.

    isaskar keturi

    Tuossahan ei ole mitään järkeä. Kokonaisharkinta pettänyt pahasti jos korkeiden palkkakustannusten takia siirrytään vielä kalliimpiin ostopalveluihin. Missä se yksityissektorin tehokkuus luuraa, jos ostopalveluista maksetaan ”mahdottomia summia”? Taitaa olla kupla tuo yksityissektorin tehokkuus tällaisissa korkeaa ammattitaitoa vaativissa työvoimavaltaisissa hommissa. Vasta on luettu siitä, miten kovat asiantuntijat vain kuluttavat aikaansa yksityissektorin firmoissakin.

    Perko

    Työllistymiseen  auttaa jos osaa jotain erityistä juttua.  Niitä samoja kykyjä jos muillakin niin tekijöitä riittää  kuin pilkkikisoihin. On vain harvoja  aloja joissa ne samat katekismuksen opit tauluineen osattuaan riittää. Nykyinen ”Orvelin ” uusi aika vaatii nopeaa uuden oppimista ja omaa älliä.  Maailmalla  on mättäjiä ja kantajia pilvenpimein eikä heidän kanssaan ole hyödyllistä kilpailla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yksi kustannuksia nostava asia on ollut lääkäripula kun heitä ei ole koulutettu tarpeeksi. Syrjäseuduilla on jouduttu maksamaan paljon että on saatu edes joku.

    narisija

    Jonkin kyselyn mukaan lääkäreistä osa tekee 3 – 4 – päiväistä työviikkoa, siinä myös yksi pulan syistä. Ja aivan ymmärettävää henkilölle, joka itse määrää palkkansa ja työaikansa.

Esillä 10 vastausta, 3,241 - 3,250 (kaikkiaan 3,887)