Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 3,342 vastausta, 66 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 minuuttia sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,261 - 3,270 (kaikkiaan 3,342)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Siinä on vaan yksi mutka matkassa, tilapäisyydestä on tulossa pysyvää, valitettavasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se on huono ennuste, jos myyjän kannalta riittävän hyvät puun hinnat ovat liian korkeat teollisuudelle. Puun hinnat Suomessa eivät kuitenkaan ole poikenneet muusta Euroopasta olennaisesti, ja halpojen kustannusten tuotteet tulevat muualta?

    Apli

    Totta, en näe muuta mahdollisuutta kun huonosti kannattavimmat tehtaat lopetetaan ja niitä riittää, markkinoilta kun ei ole kauan kaivattua apua heti tulossa, päinvastoin..

    jupesa

    Talouden kasvua estää pankkien nihkeys myöntää lainoja yrittäjille ja muille rahan tarvitsijoillekin. Nykyään jätetään lainoittamatta monesti terveetkin investoinnit. Pankit tekee huipputuloksia eikä luottotappioita ole ollenkaan. Ne on osasyyllisiä lamaan, kun ovat tulleet ylivarovaisiksi.

    pihkatappi pihkatappi

    Jos ongelma koskee pieniä ja keskisuuria yrityksiä, puuttuuko yrityskehitys yhtiöt välistä? Markkina-alue on pieni ja rahkeita laajentaa ei ole, kun luottoa ei ole, eikä kokemusta. Noissa kalliin lainarahan lisäksi kaupataan mieluusti osuutta yrityksestä ja kehitysyhtiö sitoutuu saamaan hommat sujumaan, kun oma hyvä tuotto siitä riippuu. Ymmärrän, ettei ison pankin ole tarve alkaa rahoittamaan tämmöisiä, ehkä vajailla resursseilla kehitettäviä hankkeita, osaajia tarvitaan sen hyvän idean ympärille.

    Tolopainen Tolopainen

    Viime vuoden verotietojen mukaan,verotulot kasvoivat miljardin vuodessa, eli pari prosenttia. Valtion menot kasvaa n. nelinkertaista vauhtia tuloihin nähden. Konkka tulisi varmasti, jos valtio voisi sellaisen tehdä. Onneksi Suomen talous on niin pieni, että markkinoilta riittää lainarahaa meidän löysään taloudenpitoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Teknologiapuolella on nykyään riskirahoittajia jotka ovat usein omilla yrityksillään vaurastuneita yksityishenkilöitä. Näitä parveilee joka vuosi meillä Slush-tapahtumassa. HS kirjoitti tekoälyfirmansa amerikkalaiselle AMD:lle myyneestä Sarlinista. Hän on muun muassa lahjoittanut yliopistoille tekoälyprofessuureja ja niiden tueksi muuta rahoitusta.

    Tolopainen Tolopainen

    Pääomatuloverot olivat hiukan pienentyneet eli kasvu tuli pääosin tuloveroista.

    Paatehakkuu

    En tiedä saatiinko aiheeseen selkoa edellisten 300 sivun aikana, mutta mitä alkuun luin, rakentavia ehdotuksia näytti olevan kitsaanlaisesti. Täytyypä kahlata ketju läpi ajan kanssa.

    Yleinen mieliala ei kyllä päätä huomaa. Osa kommentoijista vaikuttaa tosin olevan tarkoituksella ilmapiiriä latistamassa, ehkäpä hankkivat ansionsa muualta kuin Suomesta..

    Loppuun pieni kevennys:

    Venäläinen pessimisti kävelee katua. Häntä seuraa siviilivaatteissa salaa kaksi optimistia.

    Tolopainen Tolopainen

    Tähän on tultu, kun yhtiön ylinjohtaja sanoo, että työntekijöiden pitäisi tulla päiväksi viikossa toimistolle. Siitä seuraa hallituksen kriisikokous ja mietitään käyttääytyykö pääjohtaja sopimattomasti. Herää tietenkin kysymys, mitä Kelan alempi johto tekee, kun on antanut tilanteen mennä noin heikoksi. Jotain siellä pitäisi tehdä, kun eläkepäätöksen tekeminen vie lähes kaksi kuukautti, kaikki tiedot on nykyisin tietojärjestelmässä. Yksityinen eläkeyhtiö tekee eläkepäätöksen muutamassa päivässä. Eikä nekään kovin tehokkaita ole.

Esillä 10 vastausta, 3,261 - 3,270 (kaikkiaan 3,342)