Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,281 - 3,290 (kaikkiaan 3,341)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riskien ja kustannusten arviointia, hyötyjen ja haittojen punnintaa… Tuloksena saadaan mm. ei kotisynnytyksiä.

    Metsänhoidon suositukset eli Tapio järjestää webinaarin 16.12. – aiheena metsien kasvu ja elinvoimaisuus.

    arto arto

    Työttömyys etujen leikkaus sai kotimarkkinat konkurssiin. Ei rikkaat pitäneet pienyrittäjiä pinnalla tuli konkurssi.

    Timppa Timppa

    Stadigh ei tunnu ymmärtävän synergiasta mitään.

    Maaseudulla kasvaa puuta auringon ilmaisenergialla ilmaisista vedestä ja hiilidioksidista. Ei puuta voi kasvattaa tehtaissa.  Puun kasvatukseen ja korjuuseen tarvitaan vain kohtuu pieni työpanos.  Suomessa metsäinen osa on erittäin tehokkaasti käytetty.  Metsäalan työvoima on lähellä työpaikkojaan.  Meillä on maailman tihein metsäautotieverkosto.  Puunjalostustehtaat ja sahat sijaitsevat metsien keskellä.  Valtaväyliä tarvitseva kaukokuljetus käyttää sasmoja väyliä muun toiminnan kanssa.  Kanadassa puuta ei saada, koska kaukokuljetuksiin tarvittavia teitä suurine ja kalliine siltoineen ei kannata rakentaa pelkkää puunkuljetusta varten.

    Metsäteollisuuden koneita valmistava teollisuus sijaitsee niin ikään metsien ja  puunjalostustehtaiden keskellä.   Ponssen on helppo harjoittaa tuotekehittelyä.  Kaikki hoituu lähes pihapiirissä.  Sama juttu vaikka Valmetilla.  Monenlaisia koneita sijaitsee lähellä.

    Siis Metsä-Suomi ylläpitää muuta Suomea ei.  Ei päinvastoin.

    Tietysti tarvitaan ruokaakin, on olot mitkä vaan.  Siksi maanviljelyksen menestymisestä on huolehdittava.

    Jos Itä-Suomessa ei asu suomalaisia, niin kyllä siellä muun kielisiä asuu.

    Timppa Timppa

    Tosiaankin urheilu on suuri syöpä, joka heikentää kansantuloa ja aiheuttaa valtavat hiilipäästöt.

    Urheilu aiheuttaa jo urheilijoiden aktiiviaikana vasltavasti hoitokuluja ja täysin tuottamatonta aikaa.  Jatkuvasti saadaan lukea urheilijoista, jotka joutuvat jonkun vamman vuoksi olenaan vaikka vuoden kilpailematta.  Tietysti sitten kantavat niitä vammojaan loppuikänsä.  Olen usein kirjoittanut, että olen ollut niin kömpelö, etten ole harjoittanut kuin kävelyä ja hiihtoa.  Siksi olenkin säilynyt terveenä.

    Kaikki urheilukilpailuselostukset ovat tosiasiassa vain ammattiurheilun mainoksia.  Hoopot tv-yhtiöt maksavat kilpailujen esitysoikeuksista, kun oikeasti kilpailujen järjestäjien pitäisi maksaa, koskaa saavat näkyvyyttä.  Nykysysteemin järjettömyyden näkee urheilijoiden tolkuttomista palkkioista.

    Rane2

    ”Kestävä ratkaisu olisi vain tyytyminen vähempään.   Uskooko joku, että demokratiassa tällainen olisi mahdollista.”

    Ei ole uskon asia.Sipilähän pisti etujärjestöt tekemään Kiky-sopimuksen jolla alennettiin hiukan palkkatasoa.Kunhan kriisitietoisuus ja talouden faktat valkenevat kansalaisille ja etujärjestöjohtajille niin vieläkin ihan mahdollista…

    Tolopainen Tolopainen

    Suomessa ei ole koskaan kokoomusjohtoisen pääministerin aikana talous noussut eikä mitään säästöpäätöksiä ole saatu aikaan, kuten ei nytkään. Budjetin alijäämä on huomattavasti suurempi kuin Marinin hallituksen aikana.

    Metsuri motokuski

    Oliko toloppa tilanne verrannollinen marinin ja orpon aikaan ? Minusta ei ollut. Sotealueet esimerkiksi perustettiin marinin aikaan siten että kustannukset tulivat orpona hallituksen maksettavaksi. Sama koski Ukrainan sotaa. Varsinaiset seuraukset sodasta tulivat talouteen marinin hallituksen lopussa ja iskivät todenteolla eurooppalaisena lamana orpona hallituksen aikaan.

    En sen kummemmin puolustele mitään hallitusta mutta kun arvioita tehdään niin olosuhteet ovat usein hyvin erilaiset. Sen takia suora vertaus voi antaa väärän kuvan. Sen voi tietysti todeta että mikään hallitus ei luo työpaikkoja. Yritykset niitä luo. Jos ei ole tuotteille markkinoita niin ei ole työpaikkojakaan.

    Apli

    Suomeen tarvitaan yksi sotealue ei yhtään enempää, Kepun toiveuni nykyinen sotejärjestelmä on kallis byrokratian pesä.

    Metsuri motokuski

    Vaikea sanoa. Harvalla on todellisia laskelmia yhdestä sotealueesta. Uskon että aplinkin kanta perustuu ihan mutu-kantaan.

    Se että olisiko yksi, kaksi, tai vaikka viisi oikea määrä niin vaikea se on sanoa.  Sen verran varmaan voi todeta että nykyinen malli on liian kankea ja se että vanhuksia ei enää voida kotikylällä hoitaa. Keskityksiin joudutaan menemään ja perustuslakia venyyttämään. Yhä suurempi osa väestöstä joutuu ostamaan hoidon yksityiseltä sektorilta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Semmoisenkin ehdotuksen nähnyt, että kuntia olisi sama määrä kuin nyt sotealueita eli noin 20 kpl. Yksi sotealue olisi varmaan myös toimiva, mutta ei pelasta kuntia rahapulasta.

    Nyt hävettää olla suomalainen. HS kirjoittaa että ammattitaidottomia nepalilaisia houkuteltiin meille metsureiksi. Kiristettiin maksu matkasta ja työpaikasta, ei maksettu palkkaa eikä perehdytetty. Ottaisin välittömästi sertifikaatin kuivumaan ihmiskauppaan sekaantuneilta, vaikka oletettavasti työn tilaaja on maksanut työn kuten pitääkin. Maksu vaan jäi välittäjien taskuun.

    Liittyy ketjun aiheeseen sikäli että ulkomaisen halpatyövoiman tuonti ja hyväksikäyttö on ilmiö, jota kenenkään ei tarvitse sietää eikä suosia. Kortistosta löytyy metsurin työhön koulutettavia riittävä määrä. Töiden kilpailutuksessa ja hankinnoissa tulee olla tarkempi ettei tällaisia enää sattuisi. Ei olla näin hyväuskoisia!

     

Esillä 10 vastausta, 3,281 - 3,290 (kaikkiaan 3,341)