Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,291 - 3,300 (kaikkiaan 3,341)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rane2

    ”Suomeen tarvitaan yksi sotealue ei yhtään enempää,”

    No mihin tarvitaan yhtä sotealuetta kun valtio antaa rahoituksen?Valtakunnallinen vaali yhteen sotevaltuustoon?Jos siirryttäisiin yhteen taikka kolmeenkin sotealueeseen niin ei tarvita eikä ole kyse mistään alueellisesta itsehallinnosta vaan terveydenhoito on otettava valtion hoitoon ja sosiaali ja terveusministeriö /hallitus/eduskunta päättää asioista.

    isaskar keturi

    Heh, tämä sote-juttu on hyvä esimerkki huonosta johtamisesta ja päättömästä uudistusten teosta. Kukaan ei enää edes muista, että koko soten lähtöajatus oli nopeuttaa hoitoon pääsyä.

    Keskeisiä alkuperäisiä tavoitteita olivat:

    • Yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille kansalaisille. – paitsi nyt pikkupaikkakuntalaisista ei voi niin pitää lukua
    • Palvelujen saavutettavuuden parantaminen. – onhan ne isoissa kaupungeissa paremmin saavutettavissa, kun on lentokentät sun muut
    • Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen. – irtisanotaan, nii onpahan työttömiä, joista sitten tarvittaessa saadaan
    • Kustannusten hallinta ja tehokkuus julkisessa järjestelmässä – maksujen kohdentaminen niille, ketkä rahan päälle ymmärtävät (sote-johtajat ja yritysjohtajat).
    käpysonni käpysonni

    En ymmärrä miksi sote-alalla on niin perhanasti hallintoa? Hallinto ei hoida ihmisiä, sen tekee hoitajat ja lääkärit. Hallinon työ ei ole tuottavaa, toisin kuin lääkäreiden ja hoitajien, silti hallinnon työntekijöillä on kovat palkat. Ei tervydenhuolto mitään hallintoa tarvi, kaikki rahalliset resurssit pitää keskittää lääkäreiden ja hoitajien palkkaamiseen.

    Metsuri motokuski

    Esimerkiksi keski-suomen hyvinvointialueella on 12000 työntekijää. Siellä on myös palomiehiä ja jne. Ei pelkkiä hoitajia tai lääkäreitä. Miten käpysonni luulet että noiden henkilöiden asiat hoituvat ilman hallintoa. On palkanmaksua , työhönotto,  siivoukseen ja varuste huoltoon liittyvät tehtävät, turvallisuuteen ja kulkuun liittyvät tehtävät  työvuoro ja sijaisuuteen liittyvät tehtävät ja jne. Hallinnolla on aina iso rooli että operatiivinen henkilöstö pystyy tekemään sitä mihin ne on palkattu. Jos hallinto on alimitoitettu niin operatiivinen henkilöstö tekee silloin niitä tehtäviä. Joku ne tekee muuten ei organisaatio toimi.

    käpysonni käpysonni

    Ei sitä hallintoa tarvi kokonaan lopettaa, mutta hallinnolla on tapana kasvattaa itse itseään, niin sieltä on varaa vähentää reippaasti tietokoneen ääressä istujia.

    Metsuri motokuski

    Se on totta. En osaa sanoa hyvinvointialueen hallinnosta kun en ole ollut heillä töissä koskaan.  Yleensä on niin että mitä suurempi organisaatio niin sitä enemmän yksittäinen henkilö pystyy käsittelemään henkilöitä. Mutta isossa organisaatiossa yksittäinen henkilö tekee vastaavasti supeampaa työnkuvaa.

    MJO

    Mistä tiedät käpysonni paljonko on hallintoa ja edes paljonko tarvitaan?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Entä syntyisikö hallintoon säästöä jos kuntia yhdistettäisiin? Onko kunnalla jokin optimikoko?

    Nuakka

    Kuntaliitoksilla ei nopeasti säästöä synny. Täällä Kuopiossa oli monta liitosta taannoin, ja henkilöstö kiristi liitoksissa ehdon parin vuoden irtisanomissuojasta kaikille työntekijöille. Parin vuoden kuluttua uusi liitos ja taas kaikille jatkoaikaa, myös niille aiemmin liittyneille. Tällä pelillä liitettiin Karttula, Maaninka, Nilsiä, Vehmersalmi ja Juankoski Kuopioon. Tuloksena niin paljon virkamiehiä ettei kaikille riitä järkevää tekemistä. Esim maataloussihteereitä taitaa olla jo yksi per maatila.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Liika henkilöstö poistuu helposti eläköitymisen kautta?

Esillä 10 vastausta, 3,291 - 3,300 (kaikkiaan 3,341)