Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,301 - 3,310 (kaikkiaan 3,341)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nuakka

    Ainoa tapa vähentää julkisen sektorin kokoa on juuri eläköityminen. Vai onko yksikään kunta irtisanonut henkilöstöään säästösyistä? Helpompi lopettaa kouluja ja keksiä hulevesimaksuja jne.

     

    Metsuri motokuski

    Niin se on. Toinen että vähennetään tehtäviä. Lopetetaan tämä holhous ja valitusten kierre jota nykyään joka asiaan vaaditaan ja väsätään.

    Rane2

    ”Onko kunnalla jokin optimikoko?”

    Äkkiä laskien Ristijärven kunnalla on henkilöstöä 39 kpl ja asukkaita 1162.Eli 29,7 asukasta kohti on yksi kunnan työntekijä.

    Helsingissä on henkilöstöä 38 000 ja asukkaita n.684 018 kpl.Siellä suhde on että 18 asukasta kohti on yksi kaupungin työntekijä.

    Eli isompi koko ei välttämättä tarkoita ainakaan henkilöstön määrän optimointia…

    Nostokoukku

    Isot kaupungit lisäksi ulkoistavat, yhtiöittävät ja säätiöittävät toimintojaan. Kaikki työntekijät eivät näy kaupungin työntekijöinä vaikka käytännössä ovat vain kaupungilla töissä, palkka tulee kaupungilta. Epäilen, että Ranen laskema suhde Helsingissä on todellisuudessa kaupungin työntekijä kymmentä asukasta kohti.

    Husq165R

    Kiva näkö kulma Ranelta! Ja Juha Sipilä hoitais varmasti homman kuntoon!

    Ennen sitä, voisi laskeskella vaikkapa!:

    Montako päiväkotia, koulua, liikunta hallija, jää kiekko kaukaloa, ja kirjastoa on risti järvellä vs. Hesa!

    Onko enämpi liikenne invfvraa että satamasta pääsee rekat maa kuntiin! On R-järvelläkin!

    Meneekö tasaus järjestelmien kautta euroja enempi Risti järvelle päin vaiko toisin päin!

    Miten R-järven vesija viemäri-laitos! Onko vornasen jätökset sielläkin korjattavana!

    käpysonni käpysonni

    Tilanne on sairas, Suomessa on maailman suurin julkinen sektori maan asukaslukuun suhteutettuna, se on raskas kuorma yksityiselle sektorille, jonka on rahoitettava  julkinen sektori. Edes 100 % veroaste ei riitä kattamaan valtion kaikkia menoja, jos julkista sektoria ei rajusti supisteta.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Espoossa keskustellaan nyt siitä pitäisikö väestön kasvua hillitä ja kannattaako kaupungin osallistua länsiradan (Turun oikoradan) kustannuksiin saadakseen radan varteen yhden lähiön. Mielestäni itärata Porvoon kautta olisi kiireellisempi, koska se lyhentäisi matka-aikoja kaikkialle Itä-Suomeen ja parantaisi elinvoimaa siellä. Varsinkin kun lentoliikennettä on karsittu.

    Nostokoukku

    Valitettavasti Orpo-Petteri  ei ole kotoisin Porvoosta, vielä vähemmän Itä-Suomesta. A.J:n perusteltu näkemys jää siten haaveeksi.

    165R. Kansallisooppera saa valtion verovaroja yli 42 miljoonaa vuodessa. Se ei muistaakseni ole Ristijärvellä. Valtion tasausjärjästelmällä tuolla rahalla rahoittaisi aika monen Ristijärven toiminnan, kokonaan. Ooppera ei ole satamassa, joten sille johtavaa infraa rekat eivät voi hyödyntää lähtiessään viemään kuormiaan maakuntiin.

    Rane2

    ”Montako päiväkotia, koulua, liikunta hallija, jää kiekko kaukaloa, ja kirjastoa on risti järvellä vs. Hesa!”

    Tässä Gruppa voi olla jäljillä.Ristijärven ja Helsingin budjeteissa on hirmuinen ero ja isoon budjettiin todennäköisesti lipsahtaa päiväkoti sinne ja liikuntahalli tänne koska budjetin loppusumma on niin iso että esim. yksi liikuntahalli on prosenteissa ”mitätön”.Ristijärven kokoisessa budjetissa löysyys rahankäytössä näkyy selvemmin…

    pihkatappi pihkatappi

    Oopperan valtionavuista pitäisi äänestää eduskunnassa. Äänestäjien henkilökohtainen valinta julkaistaan ylen sivuilla ja iltalehdessä yms. Sama käytäntö moneen muuhunkin istumis huvituksiin. Tuetaan toimintoja, jotka vähentävät elintasosairauksia. Istumiseen kannustaminen tulee todella kalliiksi.

    Julkisessa terveydenhuollossa on ilmennyt terveitä piirteitä. Jos ihmiselle on vuosikausia puhuttu kuntoilusta ja painonpudottamisesta, eikä mitään tämänsuuntaista tapahdu, lääkäri ei myöskään osallistu täysillä. Terveydenhuolto pitää olla jokapäiväistä yksilötasolla, siihen ei yhteiskunta pysty. Viimeinen kuume tauti omalta osalta oli korona neljä vuotta sitten, sen jälkeen ei päivääkään edes nuhaa tms työkykyä haittaavaa oiretta. Pituus 180 cm, paino 70 kg ja ruoto kunnossa, voi juosta pitkiä lenkkejä tai nostella tukkeja uran sivuun ja touhuta tilanteen mukaan. Turvaverkko on rakennettu ilman yhteiskunnan holhousta, tukia on tosin tullut metsänhoitoon, mikä on myös kannustanut liikkumaan.

Esillä 10 vastausta, 3,301 - 3,310 (kaikkiaan 3,341)