Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,321 - 3,330 (kaikkiaan 3,339)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Perassic Park Perassic Park

    – no ei ainakaan Minja Koskelalla ole paljoa palstalle annettavaa… (miten Suomen talous saadaan kasvuun)

    Mutta vähänlaisesti muutenkaan täällä viisastenkiveä ole ilmaantunut.

    Kasvu tulee yritysten kautta. Tällöin luontevasti pitäisi huolellisesti paapoa yrittämisen edellytyksiä. Tämä on poliittisesti vähän vaikeaa  tulonjakoa kun pitäisi sallia.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yhteiskunnan perustoiminnot tukevat yrittämistä: vakaa yhteiskunta, tutkimus, energiahuolto, infrastruktuuri, koulutus  jne. Nämä rahoitetaan verovaroilla myös, ei pelkästään sosiaaliset tuet (liittyvät kyllä kohtaan vakaa yhteiskunta).

    MJO

    Tätäkin palstaa lukiessa huomaa miten varsinkin iäkkäämmät sukupolvet on näitä valtiouskovaisia, esim. tuo liikuntapaikkakeskustelu osoitti sen.

    Kokenut maailmanmatkaaja voi kertoa, miten muissa maissa liikuntapaikat rahoitetaan ja miten paljon ne maksaa kansalaisille?

    Ei kannata esittää asiantuntijaa, jos osaamista on yhtä paljon kuin sialla satelliitista.

    käpysonni käpysonni

    MJO on niin syvällä sosialismissaan että on turhaa teille  sokeille sosialisteille, joita on myös kokoomuslaiset, selittää yhtään mitään. No sanotaan nyt sen verran että liikuntapaikkoja kustantaa valtio myös muualla  euroopassa, mutta samassa valtiososialismin syövereissä on myös koko muu länsi-eurooppa, onhan useat muutkin länsi-euroopan maat veloissa korviaan myöten. Ettehän te aikuislapset Suomessa ja muualla euroopassa osaa harrastaa liikuntaa, ellei teille ole julkisin varoin rakennettu ihan semmosia liikuntahalleja katsos. Olette sosialistit niin perhanan avutonta sakkia.

     

    Tolopainen Tolopainen

    MJO,  Suomessa kansalaiset ovat keskimäärin pienituloisia. Kuka yksityinen alkaisi rakentaa pikkukaupunkiin monitoimiareenaa, jonka kustannusarvio on 50milj€, mutta lopullinen hinta 75milj€.

    Hiukan epäilen, että jenkkilän miljardeja maksaneilla areenoilla kansalaiset kävisivät ilmaisilla kuntokävelyillä. Täällä  maapohja palloiluhallit on muutaman kerran viikossa eläkeläisten käytössä. Ilmaiseksi voi käydä kävelemässä keinonurmella sateelta suojassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eipä ollut 1960-luvulla maalla liikuntapaikkoja kunnan rakentamina. Itse tehtiin hiihtoladut, ulkoilutettiin koiria ja vängättiin naapureilta hevoset lainaan että pääsi ratsaille. Kesällä tietysti uitiin.

    isaskar keturi

    Meille riitti pentuna liikuntapaikaksi järven jää, jonne itse kolattiin kenttä ja jokin aukea kenttä, jossa pelattiin palloa ja rakennettiin hyppypaikat. Joka paikkaan juostiin kilpaa ja mäkeä laskettiin talvikunnostuksen ulkopuolella olevaa tienpohjaa.  Ampumaratana toimi soramonttu tai peltoaukean takana oleva siirtolohkare. Nykyisin se vain taitaa olla ympäristörikos tuollaisessa paikassa ampua.

    Ongelma vain on, että siellä missä ihmiset nyt pääasiassa ovat, ei ole vapaata aluetta. Siksi liikuntapaikat pitää erikseen rakentaa. Pitää ymmärtää, että kaikki ei asu samanlaisessa ympäristössä kuin itse asuu tai on asunut.

    Nostokoukku

    Kokemukset lapsuuden liikuntapaikoista samanlaisi kuin A.J:lla ja Isaskarilla. Aamupäivä kolattiin lammenjäälle kenttää, iltapäivä pelattiin kiekkoa. Apulantapussi täyteen heiniä ja mäenlaskuun naapurin riihenkatolta, salaa. Jos ei onnistunut salaa isännältä, sai olla laskematta. Itse hiihdettiin ladut, myös koulussa. Opettaja edellä, kersat pitkänä jonona perässä. Ei ollut latukoneita. Kuntoa piti yllä myös päivittäinen osallistuminen töihin. Heinänteko, polttopuusavotat, perunanteko ja -nosto ym. Nykyjäänhän niistä kaikista tulisi lastensuojeluilmoitus.

    Rane2

    Väite ettei tiedettäisi miten selvitään tästä talouden tilanteesta ei pidä paikkaansa.Eli tehdään uusi Kiky-sopimus.Muutama vuosi alennetuilla palkoilla ja sitten pienemmät tai korkeintaan samansuuruiset korotukset kuin tärkeimmillä kilpailijoilla.Pärjäisimme maailmanmarkkinoilla ja työllisyys paranisi.Ja Kikyn ansiosta on viimeksi pystytty lyhentämään valtion velkaa.

    Toinen olisi että jos tutkimusten väitteet siitä että työajan lyhentäminen kuuteen tuntiin lisäisi työn tuloksia niin tehtäisiinkin 7,5 tunnin työpäivän aikana tehokkaasti töitä se 6 tuntia ja notkuttaisiinkin vain 1,5 tuntia niin silloinhan saataisiin valtakunnan tasolla hurja lisäys tehokkuuteen?

    Kolmas ja ikävin on tietysti satsaaminen tekoälyyn.Se ei välttämättä paranna työllisyyttä mutta parantaa tai ainakin auttaa pysymään mukana kansainvälisessä kilpailussa.Tämä on pakko koska kaikki muut satsaavat hurjasti tekoälyn käyttöön…

     

    Rukopiikki

    Suomen tilanne ei kummene vaikka palkkoja laskettaisiin reilustikin. Suomi on nyt syrjässä pelipaikoilta eikä sille mitään voi.

    Tekoäly on suuri kupla.

Esillä 10 vastausta, 3,321 - 3,330 (kaikkiaan 3,339)