Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 9 vastausta, 3,331 - 3,339 (kaikkiaan 3,339)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • käpysonni käpysonni

    MJO:lle, noin 10 v. sitten innostuin juoksemisesta, ja juoksin yhden maratonin, Helsinki City Maraton, aika 4,03,56, harmitti kun en alittanut 4 tuntia, innostuin liikaa ja kun treenasin seuraavalle maratonille, tuli rasitusvammoja ja niistä toivuttuani on juoksu ollut vaikeaa,on pitänyt siirtyä jalkaystävällisempiin lajeihin, kuten hiihto ja pyöräily, toki raivuuhommat on parasta kuntoilua, yhdistyy hyöty ja hyöty.

    isaskar keturi

    Ei ole rasitusvammoja meillä, jotka vietettiin lapsuus käytännöllisesti katsoen paljain jaloin kun melkein ainoat kengät, mitä kouluajan lisäksi käytettiin oli kumpparit paljaissa jaloissa. Koko ajan oltiin jossain liikkeessä – sisällä ehti hädin tuskin syömässä käydä. Paikat on viritetty sellaiseen kuntoon, että vielä päälle 60 pystyy Jukolan pitkät osuudet juoksemaan ja sen jälkeen vielä seuraavana päivänä kävelemään. Monipuolisuus oli se avain.

    Tekoäly ei meitä pelasta. Ylisuuret palkankorotukset on myytti kuin työvoimapula. Työvoimasta ei ole pulaa vaan halukkuudesta ja haluun vaikuttaa oikeat motivaatiot. Itse kukin saa päättää, mitkä nämä motivaatiot olisivat?

    Ola_Pallonivel

    Poistetaan julkiselta puolelta se viides kesälomaviikko, hyvin yksinkertaista. Tulee viikko vuodessa lisää työtunteja eikä palkkoja tarvitse leikata. Olisi myös yhdenvertainen yksityisen puolen kanssa.

    Rane2
    pihkatappi pihkatappi

    Muistutan tässä yhteydessä ohjelmointi työstä, jonka teki ensin koodari ja sitten tekoäly. Koodareilla meni 40 vrk ohjelman tekoon ja tekoäly teki saman minuuteissa. Tekoälyn koodissa ei ollut virheitä, Koodareilla joku virhe jäi. Kuka vaan koodari koodaa hyvästä speksistä ja siihen pystyy myös tekoäly. Hyvän speksin tekeminen on aina se vaikein osa-alue ja siinä tarvitaan ihmistä, joka ymmärtää prosessin ja miten sitä koodilla parannetaan.

    Entäs tutkimustyö vaikka lääkkeiden kehittämiseksi, tekoäly käy läpi kaikki tietokannoissa olevat tutkimukset ottaen huomioon kaikki muuttujat. Voi tulla mullistavia havaintoja ja ihan uusia hoitoja. Puhumattakaan siitä, että emme osaa kuvitella, mitä tekoälyllä voidaan tehdä. Varmasti voidaan tehdä myös tauti, joka tuhoaa tietyn geenipiirteen omaavat jne.

    isaskar keturi

    Pihkatappi on sikäli jäljillä, että tekoälyn nerokkuus ei piile rutiinihommien suorituksessa vaan uuden tiedon etsinnässä, eli kyvyssä käsitellä käsittämättömiä määriä tietoa etsien siitä riippuvuuksia  ja/tai poikkeamia ilman, että varsinaisesti etsisi jotain – se vain löytää systemaattisesti toistuvat kuviot. Lääketieteessä tultaneen näkemään isoja harppauksia tekoälyn vuoksi. Eräs kansainvälinen syöpätutkija sanoi seminaarissa, että löydämme tietoa, jota emme edes osanneet etsiä.

    Rutiinihommissa kielimallit ovat yhtä näppärä apu kuin excel, kun se aikanaan tuli – tekee osan työstä muttei kokonaan.

    Tekoäly-kupla puhe taas liittyy tekoälyyn liittyvää taloushuumaan. Se tulee melkoisella varmuudella olemaan kupla ja perustuu siihen, ettei se ole normaalitoiminnassa sellainen rahasampo, joksi luultiin, koska siitä tulee hyvin nopeasti ”normaali”. Samaan perustui 90-luvun it-kupla ja sen puhkeaminen.

    Metsuri motokuski

    Sitähän tuo tekoäly on lyhykäisyydessään. Iso moderaattori joka käsittelee ja yhdistää valtavalla nopeudella talletettuja tietoja. Mitään uutta se ei varsinaisesti luo vaan yhdistää valtavasta massasta talletettua tietoa ymmärrettävään muotoon.  Erinomainen kapistus moneen käyttöön.

    pihkatappi pihkatappi

    Tekoälyyn osallistuminen luo kuplia. Kaikki eivät onnistu pyrkimyksissään, mutta rahastot sijoittavat niin kauan kuin rahaa virtaa. Oracle esimerkiksi on ottanut paljon velkaa tekoälyä varten ja tämmöiset pilvilinnat kun romahtaa, kärsii tietysti muutkin pilvilinnat. Isommat toimijat pyörittävät uudet hankkeet kassavaroilla, eikä kuprut kaada pankkeja. Tuleeko noita datakeskuksia liikaa, jos ei niin miten energia riittää. Joskus tässä katsoin, että nyse energiasektorin arvostus on ollut lähes yhtä alhaalla vuoden 2000 tekno kuplaa ennen.

    pihkatappi pihkatappi

    Menee ohi sektorin, mutta kun tuo energia taitaa geopolitiikkaa muokata ja vaikuttaa kaikkeen, niin tuossa miten Trumppi toisesta perspektiivistä, eli öljymiehen tai sijoittajan näkökulmasta asioita on ajanut.

    https://www.newsmax.com/newsmax-tv/tim-stewart-donald-trump-lng/2025/11/15/id/1234686/

     

Esillä 9 vastausta, 3,331 - 3,339 (kaikkiaan 3,339)