Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,341 - 3,350 (kaikkiaan 3,905)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • isaskar keturi

    Kysyin – pitkä sepustus eri lähteistä koottuja keinoja. Jokainen voi kysyä itse, mutta mielenkiitoinen oli tämä lista:
    Alat, joilla Suomella on suhteellista etua

    • Metsä ja biotuotteet: korkean jalostusasteen tuotteet (biokemikaalit, kuitukomposiitit) ja kestävyyssertifiointi vientimarkkinoihin.
    • Puhdas energia ja sähköistys: tuuli, ydinvoima, varastointi, vety-integraatio teollisuuden prosesseihin; sääntelyselkeys lisää investointeja.
    • Terveyden ja hoivan tuottavuus: digipalvelut, etädiagnostiikka, prosessiautomaatio; vapauttaa työvoimaa muualle.
    • Teollinen ohjelmisto ja automaatio: niche-ylivoimat (safety-critical, kyberturva, edge AI) yhdistettynä vientiohjelmiin.

    Eli metsä- ja biotalous ensimmäisenä ja energian yläpuolella, mutta käytännöt toimet nostavat energia metsää tärkeämmäksi, koska metsä saa väistyä ja sitä halutaan rajoittaa, kun taas energiateollisuutta ei pidättele mikään.

    Terveys ja hoiva listalla ei viittaa soten onnistumiseen vaan suomalaiseen terveysteknologiaan, joka on hyvin kysyttyä maailmalla.

    Apli
    MJO

    Olisikohan jo aika kysyä tekoälyltä. Onko joku kokeillut?

    1. Osaaminen ja koulutus.

    Osaamistason lasku ja työikäinen väestö vähenee.

    2. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot.
    Tuottavuus kehitys on hidastunut. TKI-panostukset eivät ole riittäviä.

    3. Vihreäsiirtymä ja energia.

    Ilmastonmuutos ja energiamurros on haaste, mutta samalla tarjoaa mahdollisuuksia.

    pihkatappi pihkatappi

    Parin vuoden päästä julkinen talous joutuu eu:n holhoukseen. Silloin olisi hyvä olla tarjolla suuria vetyhankkeita. Espanjassa suuret energiayhtiöt saivat naurettavan halpaa rahaa omiin vihreän energian hankkeisiin, kyse oli kymmenien miljardien hankkeista. Jos raha on noissa lähes ilmaista ja se lisää työllisyyttä, jotakautta valtio saa tulonsa ja voidaan supistaa julkista sosiaalihumppaa, niin tuossa se mahdollisuus on. Jos tuota julkisen puolen tuntuvaa supistamista yrittää ilman eu:n pakkokeinoja, poliittinen ilmapiiri kärsii kuten Usassa ja luottoluokitukset tippuu, kun lakkokeväät pitenee.

    Rukopiikki

    Johan se ois aikakin meidänkin EU rahoja saada. Miksi ei heti eu:n holhoukseen. Se olisi suomelle parasta.

    Mutta kun suomen herrat haluaa liikkua pörssi selällään maailmalla ja jakaa rahaa.

     

    Rane2

    Valtiovarainministeri näytti uutisissa sanovan että Suomi joutuu ensi vuoden alusta tarkkailuluokalle.Eli Purra neuvottelee EU:n virkamiesten kanssa miten talous oikaistaan.

    Kokoomus/persu-hallituksen olemassaolon tarkoitus ja tehtävä oli saada velanotto hallintaan.Se ei sitten onnistunut…

    käpysonni käpysonni

    No oisko vasemmistohallitus tai sinipunahallitus ilman persuja saanut sen velkaantumisen hallintaan? Ei taatusti, ei millään hallituspohjalla ole taikakeinoja kasvun aikaansaamiseksi, ja kun tämän hallituksenkin leikkauksia ja säästöjä on kovin sanoin arvosteltu ja niistä huolimatta on velkaannuttu, niin sellainen hallitus, jossa olis demarit, ei olisi  näinkään paljon säästänyt ja leikannut menoja ja se olisi joutunut ottamaan vähintään yhtä paljon, ellei enemmänkin velkaa kuin Orpon hallitus.

    Nyt siis vähän realismia tähän hallituksen haukkumiseen. Hupaisinta on että ne on samat tahot jotka arvostelee säästöjä ja leikkauksia ja heti perän velanottoa, eikö se järki leikkaa näillä yhtään, ilmeisesti ei.

    mehtäukko

    Tästä olemmekin kaikki samaa mieltä.

    pihkatappi pihkatappi

    Paras olisi ollut, kun olisi eu pitänyt kiinni sovituista säännöistä. Suomen ja monen muun maan talous olisi tarkistettu jo aiemmin. Mitä myöhemmin aletaan tosissaan korjaamaan, sen pahemmaksi tilanne luisuu. Tarviiko tuolla eduskunnassakaan noin paljon työntekijöitä, näytöt on annettu. Pienempi porukka sopii vähempi lehmänkauppoja. Pitäisi ensimmäisenä tarkistaa kaikki poliittiset suojatyöpaikat ja eu:n toimia kuin Trump, jos ei tuota omaa palkkaansa, joutaa pois virasta. Kaikenmaailman herranketkut pitää byrokratian pyörittämistä niin tärkeänä että eu:n säädösten pilkunnussimista tärkeämpää hommaa ei olekaan.

    Rane2

    Komissio arvioi valtionvelan kasvavan 90%:iin BKT:stä jo ensi vuonna.Purra kuvaili asiantilaa pysäyttäväksi.Johtuu ilmeisesti siitä ettei hänellä ja ministeriöllään ollut mitään aavistusta asiasta.Purran ja ministeriönsä arvio on ollut että velka nousee 90:een prosenttiin vasta 2029…

    Taloudellinen katsaus kevät 2025 – Valtiovarainministeriö

Esillä 10 vastausta, 3,341 - 3,350 (kaikkiaan 3,905)