Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,351 - 3,360 (kaikkiaan 3,467)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • isaskar keturi

    Suo siellä vetelä käsissä – jos ei kurjista biotaloussektoria (metsä) joutuu kauheiden päästömaksujen maksajaksi; jos ei huomioi ilmastotoimien talousvaikutuksia ollaan tarkkailuluokalla…ja tietenkin tavoitellaan tavoitellaan molemmista eroon pääsyä jollain mystisellä vipuvaikutuksella…

    metsassa-since1979

    Nämä meidän valitsemat päättäjät pitäisi ensin panna pärjäämään muutamaksi vuodeksi perusduunarin tuloilla ja katsoa saavatko pidettyä taloutensa tasapainossa.Ihmettelen suuresti miten meidän ministerit voivat ilman ko.vastuualueen asian tuntemusta johtaa sitä,toivottavasti avustavat virkamiehet neuvokkaampia.Eipä heillä päätöksistä ja toimen piteistä mitään todellista vastuuta olekaan,kun vain lakia eivät riko.Toisin on yrittäjällä tai tavan pulliaisella,toki yhteiskunta hengissä pitää,jos kestää omaa peilikuvaa katsella.

    Rahaa vaikuttaisi liikkeellä olevan runsaasti(velka rahaa)miljardi siellä sun täällä,mihin ne katoaa,kait ne joidenkin pitkiin sukanvarsiin jäävät homehtumaan.Kiertoonhan ne rahat pitää saada.

    Tavallisen palkansaajan talous saadaan pysymään kunnossa tarkkailemalla menoja eikä yksistään tuloja.

    Metsuri motokuski

    Tuo viimeisen kappaleen toteamus toimii myös valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden taloudessa. Nyt vain tahtoo olla kun ”isännätöntä” rahaa jaetaan niin vastuuta ei ole. Jonkun ulkopuolisen pitää tulla sanomaan että ”nyt loppuu”.

    Minä kyllä odotan että olisi todella hyvä että jouduttaisiin kreikan kulukuurille. Omin voimin  homma ei hoidu. Joku syyllinen kurjistumiseen pitää löytää. Puolueet eivät äänestäjien pelossa uskalla tehdä tarpeeksi kovia päätöksiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Slush-uutisia. Ruotsalaiset tekivät sen taas: tekoälyä hyväksi käyttäen ohjelmointia automatisoiva Lovable on yksi maailman nopeimmin kasvavista yrityksistä. ”Lovablen lisäksi Tukholman ylpeydenaiheita ovat esimerkiksi lakiammattilaisille suunniteltu tekoälyalusta Legora, jonka valuaatio nousi viime viikolla 1,8 miljardiin dollariin, lääkäreille rakennettu AI-työkalu Tandem Health, verkkoselain Strawberry sekä syksyllä 1,1 miljardilla dollarilla amerikkalaiselle Workdaylle myyty AI-oppimistyökalufirma Sana.”

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011600663.html

    Ehkä meidänkin pitäisi miettiä datakeskusten oheen niiden laskentakapasiteettia käyttäviä arvonlisää tuottavia yrityksiä.

    Mitä muuten olette mieltä väitteestä: Suomessa metsäteollisuuden vahva asema ja yhteiskunnan tuki ovat vieneet resursseja muulta teollisuudelta ja siten hidastaneet tarpeellista rakennemuutosta?

    isaskar keturi

    Tuohon liittyen on kansanperinne sanontoja pullollaan ”Ei pidä tappaa lypsävää lehmää” ”Parempi yksi vanha kuin pussillinen uusia” ”Parempi pyy pivossa kuin kymmenen langalla” jne… Eli ei mitään järkeä kurjistaa toimivaa pisnestä, mutta rinnalle voi samaan aikaan rakentaa kannattavaa uutta, eikä sekään voi perustu tukiin (”ei kannettu vesi kaivossa pysy”).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Toinen Slush-artikkeli kertoo EU-sääntelyn aiheuttamista huolista. Haastattelussa Slushin toimitusjohtaja Aino Bergius.

    ”Alalla on huoli siitä, auttaako sääntely eurooppalaisten yritysten kasvua vai hidastaako se sitä. Tehokkaammat sisämarkkinat olivat yksi EU:n perustamisen lähtökohta, mutta se on yksi isoimmista kasvuyritysten pullonkauloista”, Bergius kertoo. Yritysten on yhä vaikeaa laajentaa toimintaansa Euroopan maiden rajojen yli. Jokaiselle maalle on tehtävä oma laajentumissuunnitelma, sillä lainsäädäntö, verotus ja kulttuurit eroavat toisistaan. ”Aito toive sisämarkkinoista ei toteudu. Sama ongelma on rahoituksessa. Ja kun yritys miettii listautumista, Euroopassa on yli 30 pientä pörssiä”, Bergius sanoo.

    https://www.hs.fi/visio/art-2000011572814.html

    Rane2

    ”Mitä muuten olette mieltä väitteestä: Suomessa metsäteollisuuden vahva asema ja yhteiskunnan tuki ovat vieneet resursseja muulta teollisuudelta ja siten hidastaneet tarpeellista rakennemuutosta?”

    No jos metsäteollisuuden ja metsätalouden  saamat tuet ovat olleet suuremmat kuin valtion saamat verotulot metsäsektorilta niin väite pitää paikkansa.Jos taas toisinpäin (tuet pienemmät kuin verotulot) niin niistä rahoista on voinut tukea muita sektoreita ja rakennemuutosta.Silloin taas väite ei pidä paikkaansa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tiedä onko metsätalouden ja -teollisuuden tukien määrästä saatavissa kokonaisesitystä. Oma hihasta ravistettu veikkaus: kaikki kerrannaisvaikutukset mukaan lukien tuet ovat olleet muutamia prosentteja siitä mitä on saatu takaisin päin. Tueksi voitanee laajasti ajateltuna lukea kemeran tyyppisten ohella mm. infrarakentaminen (jota muutkin tosin käyttävät) hyväksi, energian hinta ja uusiutuvan energian verotuet.

    narisija

    Kyllä valtion metsäsektorilta saamien verotulojen täytyy olla sen saamia tukia isommat jo selluköpien valtavien palkkojen vuoksi.

    Perko

    Johdannossa; ” Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä” :  Onko köyhtynyt?  Rahalla on ostettu jotain  onko se kadonnut vai onko raha edelleen jollain ehkä sijoituksina tai vaikka eläkkeinä rahastossa?  Ulos heitetty omaisuus köyhdyttää mutta  tyynynalla säilynyt ei.

    Mitkä ulkomaiset ostot voisi haitatta siirtää  viisi vuotta ?

Esillä 10 vastausta, 3,351 - 3,360 (kaikkiaan 3,467)