Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,371 - 3,380 (kaikkiaan 3,466)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Husq165R

    Toistaiseksi ihmeen pienellä kohulla tuo A. Saarikon (maal.liitto) 20 miljartin kupru näyttää menevän! On siinä muutama silta runpu korjattu sinnekin, missä ei kukaan asu eikä käy!

    jupesa

    Marinin hallituksessa oli niin tyhmiä ministereitä, että luulivat velkojen jäävän ilman takasinmaksua. Mm. Arhinmäki mainosti , että ”eihän kukaan maksa takaisin valtion velkoja”. Tuli sitten pää vetävän käteen.  Pääministeri vastaa loppupelissä hallituksessa velan otosta.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Joku sanoi joskus että kepu on suomen kallein porukka! Kulmala, Vanhala ja Saarela siellä oli säätämässä! Kepun kärkikaartille 7 miljardia/4v/ministeri perusteetonta velkaa nenää kohti, reipas tahti!

    Hanna

    Tolopainen Tolopainen

    Tuossa listassa ei taida olla yhtään kepulaista valitettavasti. Viimeksi maassa on ollut keskustalainen pääministeri 2019 ja silloin valtion talous oli lähes tasapainossa. Talous ei tule tasapainoon, jos julkisen puolen palkankorotukset on vuosittain kymmenen prosenttia ja palkallisesta työajasta koslmannes on vapaata. Eikä porukkaa saa edes pyytää työpaikalle (Kela).

    Scientist Scientist

    Eiköhän Marinillakin ollut joku vaikutus liian suureen velanottoon. Sipilän hallituksen aikana velkasuhde aleni viimeksi ja tuli yli 100000 työpaikkaa. On selvä että kotonaan ylireagoitiin. Otettiin liikaa velkaa. Nyt  Ukrainan sota, väestön vanheneminen ja negatiivinen talouskasvu lisänneet menoja rajusti . Myös paperi, sellun ja kartonki eivät mene kaupaksi kuten muutama vuosi sitten. Eikä uutta ”Nokiaa” ole tullut. Nokian pörssiarvo oli muuten parhaimmillaan 240 mrd, nyt noin 10% siitä. Isot yritykset kuten Kone eivät muuten maksa veroja juurikaan Suomeen. Keplottelevat erilaisilla järjestelyillä .

    käpysonni käpysonni

     

    Kelasta voi helposti potkia 1000 ihmistä pois, tukien käsittelyä pyritään nyt it-hankkeella automatisoimaan, tekoäly käsittelee yhden anomuksen muutamassa  minuutissa, kun virkailijalta siihen menee 1 kokonainen viikko.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ilmeisesti yritysverojen kertymä on laskenut viime vuosina. En tiedä johtuuko verojen välttelystä, ehkä enemmän yritysverokannan alentamisesta. Tulojen painotus on siis siirtynyt jonkin verran välillisten verojen ja palkkaverojen suuntaan. Jossain myös luki näin että tulonsiirrot ovat noin kolmannes julkisista menoista ja palkkaverot kolmannes verokertymästä.

    pihkatappi pihkatappi

    Yli puolet veroluonteisesta kertymästä julkiseentalouteen tai eläke systeemin pyörittämiseen tulee työnantajan ja työntekijän sosiaalisista maksuista sekä eläkemaksuista. Tätä suurilta osin katoavaa könttää maksetaan noin 60 miljardia vuosittain. Linkissä on viime vuoden taulukko, josta ynnäilin.

    https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/verotuotot/#7ee52c33

     

    Ja tarkemmin kun ynnäilee, taulukon luvut eivät pidä paikkaansa, eli summarivi ei ole sarakkeiden summa.

    Metsuri motokuski

    Mistä se pihkatappi muualta voisikaan tulla ?

    Rane2

    Marinin hallituksen käännekohta oli puoliväliriihi -21.Siinä asetelma oli Keskusta vastaan muut ja yksi kiistakysymys oli palaaminen kehysmenettelyyn.Keskusta joutui antamaan periksi ja käsittääkseni kokemus oli sen verran traumaattinen että ko. kokoonpano ei tule toistumaan…

    Analyysi: Marinin hallituksen puoliväliriihessä asetelma on keskusta vastaan muut | Yle

Esillä 10 vastausta, 3,371 - 3,380 (kaikkiaan 3,466)