Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,381 - 3,390 (kaikkiaan 3,462)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juu mutta oppositio (kok, PS) ei ilmeisesti vastustanut kovin tarmokkaasti Marinin hallituksen menolisäyksiä – esimerkiksi anteliaita koronatukia yrityksille.

    Metsuri motokuski

    Et taida Anneli muistaa niitä orpon ja purran puheita tuolloin. Kyllä he vaativat hyvinkin voimakkaasti säästöjä toisaalta velan sijaan. Eihän hallitus sitä tehnyt.  Muistat varmaan sen keskustan järkäämän ylimmääräisen lapsilisän velkarahalla. Esimerkkinä.

    Scientist Scientist

    VTVn laskelmaan on myös kritisoitu siitä että osa Marin hallituksen menolisäyksistä.oli määräaikaisia. Myöskään laskelmassa ei ole huomioitu inflaatiota joka oli viime vuosina yhteensä ainakin 15%. Reilusti han sitä kyllä tuli otettua ja koronaan ylireagoitiin. Sitten EU vielä rankaisi hyvästä koronaan hoidosta ja rahat menivät Välimeren maihin.

    Apli

    Suomen talouden kannalta olisi tärkeää saada Ukrainan sota loppumaan nopeasti mutta nyt julki tullu Usan ja Venäjän sopimus melko haastava Ukrainan kannalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En muista eduskuntapuheita kun en seuraa politiikkaa tuolla tarkkuudella. Käsitys Marinin ajan äänestyksistä (ei siis puheista) perustuu Facebookissa bongattuun. Muistelen että korona-ajan raha-asiat sovittiin aika konsensusmeiningillä. Samoin Natoon liittyminen. Sen muistan että keskusteltiin koronarajoitteista ja verrattiin Ruotsiin jossa ne olivat paljon löysemmät.

    Jean S

    Niin no hallituksen sisällä oli konsensus, että joka puolueen kannattajakunnalle jaetaan rahaa ja sitten näin ollen hallitus pysyi ”yhtenäisenä”. Siinä on sitten oppositioista käsin hankala asiaan puuttua, kun Kekkonen ei enää voi hajottaa eduskuntaa, vaikka mitä tapahtuisi.

    Mjaa, en tiedä että onko Suomen taloudella mitään erityistä tulevaisuutta. Kilpailuasemaa aiemmin tukeneet elementit – eli halpa kehitysmaa rikkaiden maiden lähellä – on menetetty jo aikoja sitten. Niillähän Suomi on teollistunut ja rikastunut vuosisatojen mittaan (puu, rautaruukit, raskas teollisuus jne.). Palvelupuolella ulkomaanvientituotteet ovat väkisinkin skaalautuvia ja skaalaamisessa taas on etua suuresta pääomasta ja edelläkävijyydestä, ja ne jutut tehdään sitten vähän isommissa maissa, tähän päivänä yleensä USAssa ja tulevaisuudessa Kiinassa, jossa voidaan tarvittaessa Frederikiä mukaillen järjestää niin, että koko joukon voima on ”yhdelle yksilölle valjastettu” ja kellariruumassa on kuohilaita tuhat, jotka vaikkapa tuottavat sopivaa koodia, jolla TikTok villitsee kaikki käyttäjänsä tai jolla voidaan pysäyttää kaikki norjalaiset sähköautot. Enemmän näkisin että edessä olisi pohdintaa siitä, miten pärjätään protektionismissa ja miten totutaan siihen, että hyvät ajat sellaisina kuin ne muistamme ovat ohi. Lisäksi on pohdittava, miten selvitään siitä tilanteesta, että meillä ja muualla on paljon ihmisiä, joilla asiat ovat huonosti ja nämä ryhtyvät vähitellen toimiin jotka uhkaavat yhteiskuntajärjestystä ja turvallisuutta tavalla joihin emme ole ehkä 1920-luvun jälkeen tottuneet.

    Metät kunnossa!

    Kunnon pohdintaa….joka sana on totta. Katsotaan miten tilanne kehittyy. Voi tulla hyvinkin jotain odottamatonta….kannattaa varautua parin viikon tai kuukauden ruokatarpeilla, taskulampulla, setelirahalla, yms….ja ase(i)ella. Stubb ennustaa vasta 2030-luvulla rauhoittumista….

    pihkatappi pihkatappi

    Kiinan nousu nykyisen kaltaiseksi markkinoille kelpaavan massatuotannon valtioksi on isojen yritysten ansiota. Usasta siirrettiin komponenttien tuotannot ja kokoonpanot halvan tuotannon maihin. Kiinassa on kaupunkeja, joissa löytyy kaikkien komponenttien tuotanto ja kokoonpano, mitä valmis tuote tarvitsee, pieneltä alueelta. Logistiikka on tärkeä osa, jos tuotanto vaatii aina kumipyörillä siirtelyä, kuluu aikaa ja rahaa, sekä syntyy hiilidioksidia. Tehtaiden ja tuotantolaitosten ripottelu pitkin maakuntia pitäisi jatkossa koordinoida paremmin. Ei ole helppoa toteuttaa, pienten yritysten kilpaillessa keskenään ja kaupunkien kilpaillessa tuotantolaitoksien sijoittelusta.

    pihkatappi pihkatappi

    https://drive.google.com/file/d/0B9dBZPXNckXYN1JWS0Q0TFhmMUk/view?pref=2&pli=1&resourcekey=0-MXnuIk4ix33YuQgv3ws9HA

    Tuossa bkt:n kasvu alueittain viime vuosikymmenillä. Euroopan ja Usan yritykset siirtäneet tuotantoja halvempiin maihin.

    Suomella tavoitteena olla energian saatavuuden osalta yksi parhaista, ehkä se poikii tulevien vuosikymmenten aikana tekoälyn kehitykseen liittyvää tuotantoa niin että pärjätään. Energiaan satsaaminen voi kuulostaa siltä, että emme muuhun pysty, mutta täällä vaan siihen asiaan on infra jo hyvällä mallilla kehittymässä ja monessa muussa maassa ei samoja edellytyksiä ole.

    Nostokoukku

    Mikähän neuroosi vaivaa vanhoja ihmisiä, kuten Tolopaista. Tuo laihuuden yletön ihannointi, asia josta Tolopainenkin aina silloin tällöin muistuttaa. Eiköhän itsekukin lihansa kanna. Hyvä esimerkki on oma äitini. Hän nyt on vähän pösilö muutenkin, mutta tuo laihuuden, hoikkuuden kuten hän sanoo, ihannointi on mennyt äärimmäisyyksiin. Vain laihat ihmiset ovat hänen mielestään hyviä ihmisiä. Veljeni oli yli vuoden ulkomailla. Kun hän tuli kotona käymään, totesi äitini ensimmäisinä sanoinaan, että ompas maha kasvanut. Omasta lapsestaan ensikommentti. Perhejuhlissa hän keskittyy arvioimaan itse kunkin lihomisia ja päivittelee niitä.

Esillä 10 vastausta, 3,381 - 3,390 (kaikkiaan 3,462)