Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,411 - 3,420 (kaikkiaan 3,460)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • käpysonni käpysonni

    Nautittavaa seurattavaa tuo Wahlroosin haastattelu ykkösaamussa.  Erityisesti nautin niistä kohdista missä Wahlroos naureskellen lyttäsi Luken ja viherpiipertäjät.  Ihan kuin hän olisi ennen studioon menoa lukenut käpysonnih mielipiteet tältä foorumilta, niin oli samankuuloista puhetta. Totesi mm. että Lukella tuntuu olevan ihan selvä agenda, eli saada metsien hakkuut alenemaan, hämmästeli sitä että miten Suomen   metsät on hiilipäästö, kun Ruotsin metsät on hiilinielu, totesi myös että Suomessa luonto voi hyvin ja metsien hakkuita on varaa lisätä ja niitä pitääkin lisätä, mikäli haluamme hyvinvointia jatkossakin.

    Hämmästyttävintä ja pöyristyttävintähän tässä Suomen metsäkeskustelussa onkin se, että samat tahot, eli enimmäkseen vihervasemmisto,  vaatii hakkuisiin rajoituksia, mutta samalla kritisoi säästöjä ja leikkauksia, luulisi tämän kognitiivisen dissonanssin kanssa eläminen olevan vaikeaa, mutta toisaalta ymmärrän sen, koska koko vihervasemmistolaisuus perustuu valheessa elämiseen, jatkuvaan itselle ja muille valehteluun ja pettämiseen.

    Ne jotka vaativat hakkuiden rajoittamista ja metsäteollisuuden supistamista, eivät kuitenkaan osaa kertoa millä korvataan seurauksena olevat verotulojen putoamiset, kun samatv ääliöt kuitenkin vastustavat leikkauksia ja säästöjä.

     

     

    pihkatappi pihkatappi

    Kyllä sinä tiedät, että vasemmistolla olisi keinot. Metsään myyntiveron lisäksi kiinteistövero ja osinkoverotus 60%, transaktiovero, tuloveroprosentin maksimi 80%, voidaan vähän kansallistaa jotain yhtiöitä jne. Niin ja matkailutulot tietysti lisääntyvät vähitellen 10 mrd vuodessa, kun metsien hakkuista luovutaan.

    Makarov

    Vihreitten ja vasemmiston keino nostaa Suomi on lopettaa hakkuut ja ruveta maksamaan korvausta metsänomistajille hiilinieluista veronmaksajien piikkiin. Sekä kaikkia sosiaalitukia tietysti nostetaan ja niiden anomista helpotetaan, tietysti myös yritysten verotusta kiristetään.

    Onhan Wahlroossin kommentit kyllä kun musiikkia korville, mukava että joku uskaltaa sanoa asioita suoraa vaikka ne ei valtaosalle ole miellyttäviä. Olen aina arvostanut ihmisiä jotka uskaltavat sanoa asiat niin kuin ne on.

    Apli

    Nallen mainitsemat perintö ja lahjaveron poisto olisi tietysti hyvä juttu, mutta, siihen ei tällä maalla ole varaa, ruotsissa oli ja on.. Lisäksi esim lapset maksaa aika pieniä perintöveroja kun perivät vanhempansa.

    Rane2

    Olisiko varaa riippuu vähän laskijasta.Valtio kerää veroja n.116 miljardia ja perintöveron tuotto on n. 1,25 miljardia.Esim.tämä Risto Murron työryhmä oli laskeskellut perintö- ja lahjaveron poistosta saatavat hyödyt niin suuriksi että esittivät sitä raportissaan.

    HS: Murron kasvutyöryhmä esittää perintöveron poistamista – Suomenmaa.fi

     

    Rane2

    Työryhmä ei toki ollut perintöveroasiassa yksimielinen vaan Laboren (ent Palkansaajien tutkimuslaitos) edustaja jätti eriävän mielipiteen viran puolesta…

    Kasvutyöryhmän jäsen Maliranta jätti perintöveron poistamisesta raporttiin eriävän mielipiteen – Suomenmaa.fi

    Rane2

    Piti muuten googlettaa että mikä on tämä käpysonnin käyttämä hieno termi ”kognitiivinen dissonanssi”.Näyttäisi tarkoittavan jonkinlaista psykologista epämukavuutta joka syntyy kun henkilöllä on ristiriitaa uskomuksiensa,periaatteidensa ja käyttäytymisensä välillä.Olisiko harvinaisia sivistyssanoja käyttävä persu juuri tällainen…

    Perko

    Petetyt ihmiset pyrkivät vähentämään  epämiellyttävää tunnetta muuttamalla uskomuksiaan tai käyttäytymistään, löytämällä tasapainoa ajatustensa ja tekojensa välille. # käpysonni toi asian esille.

    Joillekin on tuskaisaa nähdä miten  ovat turhaa raataneet. Selittäjäksi Nalle riistäjän kuvatus on telkkarissa selittämässä kun ovat lopettanee  propsinkuorimisen ilmaiseksi,  ja puiden lahjoituksen.  Paavo Lipposen  uho pakkoluovutuksilla metsänomistajille ellei ala puu liikkua!!

    Metsäradio lopetti tunnusmusinkin ” Metsämarssi” ( sanat Teuvo Pakkala  sävel Oskar Merikanto) .  Metsistä oli hongan humina laantunut.   Metsien suurin osa oli käsitelty hongattomaksi.

    1990 ”Koponen laajensi ohjelman aihepiiriä metsän kasvatukseen, puumarkkinoihin sekä metsien talouskäytön ja luonnonsuojelun välisiin ristiriitoihin.

    Yle ilmoitti tammikuussa 2025 lopettavansa Metsäradion ja korvaavansa sen uudella Metsä-Suomi -ohjelmalla. Viimeinen Metsäradio kuultiin  tammikuussa 2025. ” Wikipedia.

    Milloin tullee ohjelma puumarkkinoihin sekä metsien talouskäytön parantamiseksi Metsälehteen  ja Ylen  lähetyksiin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tappiota vai ei, riippuu sovellettavasta korkokannasta. Epäilen että sinulla Perko se on korkeampi kuin mitä metsistä yleisesti halutaan. Me matalan koron kasvattajat emme ole tuskissa, joten sinun ei tarvitse kantaa huolta meistä.

    En myöskään usko että Suomi lähtee nousuun puumarkkinaa kehittämällä.

    jupesa

    Kuten tunnettua korkea korko% ei ratkaise yksistään kannattavuutta. Tärkeämpää on €urot . Jos haluaa pelata koroilla; matalalla korolla kannattaa tasaikäinen kasvatus parhaiten. Korkealla korolla laskien leimikon puut pitää myydä kaikki aikasin ja sijoittaa rahat tuottavampiin kohteisiin. Eli molemmat korkotasot johtaa tasaikäiseen kasvatukseen tuloksen maximoimiseksi.

Esillä 10 vastausta, 3,411 - 3,420 (kaikkiaan 3,460)