Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,421 - 3,430 (kaikkiaan 3,460)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Perko

    Tuotantolaitoksena kun on metsä eikä vaihtoehtona  valmis raha niin optimia pitää hakea siitä paljaan ja parhaan tuottavan puuston väliltä.  Siihen on  olemassa   käppyrää ja  niissä heikoin on paljasmaa,  vänkäämisestä huolimatta se ei ole muuttunut.  Sitä on jopa mahdoton  kumota.   Tämän  jälleen  toistin poikkeavana  metsään ja  puihin liittyvänä juttuna.

    Korkosijoitusasioista on syvemmin  kirjallisuudessa  joissa esiintyy Kouri-kaupat,   sijoitus guru Riikonen ja  istutus asiantuntija  ”Nalle”, Esko Aho  rupla sijoitukset!  Niistä on jälkiturbulenssi joka vieläkin heiluttelee!

    mehtäukko

    Lähes kaikki poliitikot tunnustavat tien kasvuus kulkevan yrittäjyyden ja työn teon kautta. Työn teko esim. metsässä on turhaa, ellei se tuo hyödyllään lisä-arvoa tekijälle ja metsälle. Jaksollinen antaa selkeää näkyvää tulosta molemmille.

    Jatkuvassa haahuilussa tuotot sulavat savuna ilmaan.

    Husq165R

    Mitä olen noita haastatteluja nähnyt niin yksikään valtion talouden asian-tuntija ei ole maininnut jatkuvaa kasvatusta syylliseksi Suome:n valtion taloude;n tilaan!

    MaalaisSeppo

    Pitkään aikaan ei vielä ole kansantalouden kannalta oleellista merkitystä sillä, miten metsiä hoidetaan. Tulos syntyy jalostusvaiheessa ja siihen puuta piisaa nykyiseen hakkuutahtiin metsissä pitkälle tulevaisuuteen.

    Jatkuva kasvatuskin on melko vähäistä. Mielenterveysmielessä voi olla hyvinkin perusteltavissa ja tuo sillä osa-alueella säästöä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vastaan tässä Kurjelle ettei hiilinielukeskustelu tärvelly: onhan meillä työvoimakustannusten alennuskampanja menossa, kun työnantajat lomauttavat ja eivät palkkaa ihmisiä. Parempi kiky tietysti olisi sellainen, jossa palkankorotukset olisivat maltillisia ja työaikaa lyhennettäisiin niiden osalta jotka haluavat.

    Jos katsotaan tulevaisuutta, niin Teknologiateollisuus laskee tarvitsevansa 14000 työläistä lisää joka vuosi, ja pääosin korkeakoulutettuja.

    Perko voisi vähän rauhoittua ja rajoittaa jk-propagandansa sinne asianomaiseen ketjuun.

    Makarov

    Onhan se totta että Suomen ilmapiiri ei kannusta investoimaan Suomeen. Metsä keskustelu on ehkä tästä paras esimerkki miten uusiutuvasta hiiltäsitovasta luonnonvarasta, jota meillä on vielä runsaasti ja joita on hoidettu kestävästi saadaan syntipukki hyvinkin monenlaisiin eri asioihin. Enempikin tämä on asia mikä me on hoidettu hyvin ja josta meidän pitäisi viedä maailmalle positiivista viestiä. Aika paljon pistetään kapuloita omiin rattaisiin mikä kyllä vaikuttaa talouskasvuun.

    Yritysverotukseen pitäisi tehdä joku radikaali muutos ja Vironmalli voisi olla semmoinen buusti. Vähän saman suuntainen kun -92 kun yhteisövero 25% tuli yrityksille entisen verotuksen tilalle, joka saattoi yrityksille olla ylimmillään jopa 85%. Muutaman% yhteisöveron laskulla ei vielä saada suurempia vaikutuksia aikaan.

    Perko

    Suomalaisen metsäteollisuuden pörssiyhtiöt ovat voimakkaasti kansainvälisen pääoman omistuksessa. Kaikkiaan on, että  75%:sta 4/5:een näiden yhtiöiden osakkeista omistetaan Suomen ulkopuolella ( Huhtamäki oy  ulkomaalaisuus 90%). Tämä heijastaa alan globaalia luonnetta, yhtiöiden vahvaa asemaa maailmanmarkkinoilla ja Suomen pörssin avointa luonnetta ulkomaisille sijoittajille!.  Taimien  20 % jalostus hyöty ei aivan ehdi nostamaan  talouttamme  kun hyöty  valuu viisinkertaisena ulkomaille!  Suomalaisen  metsänomistajan osa on kuin Zimbabwessa timantinkaivajalla.

    MJO

    Suomalaisen metsäteollisuuden pörssiyhtiöt ovat voimakkaasti kansainvälisen pääoman omistuksessa.

    Minusta sillä ei ole väliä kuka osakkeet omistaa, vaan paljonko yhtiöllä on toimintaa ja työllistää maassa. Nokiakin taisi olla 90%:sti  ullkomaalaisten omistama suuruuden aikana. Silti sillä oli valtava vaikutus Suomen taloudelle.

    Perko

    Siirryttäessä paperista nokia puhelimiin, saman suuruisen investoinnin tai työpanoksen taloudellinen tuotto moninkertaistui. Metsäteollisuus oli (ja on) ”blue chip” -teollisuutta, joka tuottaa vakaata tulosta, kun Nokian kaltainen teknologiayhtiö on ”growth stock”, jolla on räjähdysmäinen kasvupotentiaali.  Muutos oli 200 –  300% ! Nokian markkina-arvo nousi huippuvuosina yli 200 miljardiin euroon, mikä oli useita kertoja suurempi kuin koko suomalaisen metsäteollisuusyhtiöiden yhteinen pörssiarvo  1998 -2007 .

    mehtäukko

    ”…Taimien  20 % jalostus hyöty ei aivan ehdi nostamaan  talouttamme  kun hyöty  valuu viisinkertaisena ulkomaille!  Sumalaisen  metsänomistajan osa on kuin Zimbabwessa timantinkaivajalla…”

    No mitäs horinaa tällainen jk-trollilta, joka on itse jäävännyt itseltään ja yllyttää muita mo:jia olla hyötymättä taimien jalostushyödystä ??

    Vai sellainen se onkin sittenkin näkö-ala Zimbabwen pensaiden alta !

Esillä 10 vastausta, 3,421 - 3,430 (kaikkiaan 3,460)