Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,431 - 3,440 (kaikkiaan 3,460)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Makarov

    Perko ei ole kyllä silloin onnistunut metsänomistajana jos olo on niin kuin Zimbawessa timantinkaivajilla. Minä taas olen hyvin ylpeä metsänomistaja ja arvostan työtäni korkealle mitä metsiin olen panostanut. Sama mikä ala on niin kaikki lähtee omasta arvostuksesta omaa työtä kohtaan jolloin se huomataan ja muutkin arvostaa sitä. Onnistumisista voi joskus jopa hieman paukutella henkseleitä.

    Perko

    # Makarovin ohjeet yrityksille, kerro lisää mistä kiikastaa?

    tässä on yksi esimerkki innovaatiosta Pesualtaiden raaka-aineena on puuhaketta, joka muuten menisi poltettavaksi.

    Rane2

    Jatkuvaa kasvatusta Zimbabvessa…

    Puut kaatuvat Zimbabwen kullankaivajien tieltä – KU

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sanotaan että suomalainen osaa tuotekehityksen eli sen insinööripuolen, mutta markkinointia ei niin hyvin.

    https://metsatrans.com/artikkeli/7420/johtava-neuvonantaja-terhi-koipijarvi:-metsasektorilta-tarvitaan-ratkaisuja-uuteen-aikaan

    HS tänään artikkelissa: Realismi vaihtui marinismiin, ja tässä sitä ollaan. Toiveajattelu on ohjannut länsimaita vuodesta toiseen realismin sijaan. Nyt Ukraina on selkä seinää vasten, kirjoittaa toimittaja Ville Similä.

    ”Realismi on eräänlaista johdonmukaista pessimismiä. Kaikissa tilanteissa on tulkittava maailmaa sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin sen pitäisi olla.”

    Eli pitää tarjota ratkaisuja globaaleihin ongelmiin käyttäen Suomen vahvuuksia, mutta myös huomioiden että maailma on muuttunut. Länsimaissa elintason kasvattamisen rinnalle on noussut huoli kemikaaleista, ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Kehittyvissä maissa elintason kasvattaminen on edelleen yksi tärkeä tehtävä, mutta ne eivät voi tehdä sitä nojautuen fossiilitalouteen, kuten me teimme.

    Nostokoukku

    Sama nainen näki metsäalan heikkoudeksi sen, että alalle on kasaantunut samanhenkisten ”kopla”. Se aiheuttaa hänen mukaansa näköalattomuutta ja on sisäänlämpiävä yhteisö.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Muutamat vastarannan kiisket räpistelevät vastaan, ja kopla sanoo että olisitte hiljaa jo.

    Rukopiikki

    Metsäkeskustelu niin luonto kuin muissakin asioissa tuntuu olevan ruotsissa tällä hetkellä vielä paljon kiivaampaa ja ei sielläkään metsätaloutta helpolla päästetä, joten ei ruottissa sillai ole asiat sen kummemmin kuin täälläkään. Ja sääntöruotsi on monissa asioissa vahvistumassa suomen tapaan. Huonompaan suuntaan mennään.

    Rukopiikki

    Soitakin ennallistetaan vaikka niitä on niin vähän ruottissa ojitettukin.

    Perko

    Yhtä  kolmesta rosvosta hallinnoi tamppaajat propsintuottajat tavallisin tiedoin.  . Olisi  jo 30  vuotta sitten tarvittu uudistus.    Suomalaisen  pienenkansan hyvä elämä voisi toimia  vaikka  ilman selluja. Eivät ole vuorineuvokset nähneet , että tuuli,  aurinko , vesi ja ilmassa hiili, perusasiat ovat  vapaassa käytössä jopa haitaksi asti.

    Puuta  tarvitaan trotyyliin ja lämmitykseen siiheksi kunnes kehitys ja  ymmärrys osaa tuottaa perusjutut luonnosta suoraan.  Kehityksen  jarrut ja vuorineuvokset  J. Kaitaisen kaltaiset  hallinnoi rahoja niin parempaan selviytyminen antaa odottaa vielä.

    Tolopainen Tolopainen

    Oliko Perko tullut uskoon jo 1995. Mutta ei jakanut ilosanomaansa muille, vaan laittoi kynttilänsä vakan alle. Eikä kukaan muu nähnyt valoa.

Esillä 10 vastausta, 3,431 - 3,440 (kaikkiaan 3,460)