Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,491 - 3,500 (kaikkiaan 3,529)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • mehtäukko

    On siinä n-koukulla tosi kummat  käsitykset? Vuosikymmenten historia kertoo, mitkä joukkiot eivät tunne vastuutaan metsäsektorista.

    Rane2

    Kannattaa suhtautua varauksella kolmen iloisen rosvon valituksiin puun hinnasta.Alla olevan linkin tutkimus on jo hiukan vanha mutta en usko massa ja paperiteollisuuden kustannustekijöiden suhteiden muuttuneen paljoa.Eli kun löydätte kuvasta 6  kantorahan niin voitte haarukoida paljonko kustannukset pienenisivät prosentteina jos teollisuus saisi puunsa ilmaiseksi…

    Etunimi Sukunimi

    Nostokoukku

    Onko mehtäukko sosialisti, kun närkästyi mielipiteesäni sosialistien ja demareiden räikeään puunhintojen nostoon?

    jupesa

    Selluköpit ym. ei ota mitään vastuuta metsäteollisuuden pärjäämisestä itse. Aina ovat olleet vaatimassa lisää palkkaetuja. Puun hinta joutunut aina joustamaan. Mo:t on keskimäärin alle  keskitulon ansioilla eläviä ja silti joutuvat aina maksumiehiksi . Niin  verojen maksussa kuin kantohinnoissakin.

    Rane2

    Jos vielä analysoimme lisää edellistä linkkiä niin ei etelän eucalyptusviljelmienkään puu kasva ilmaiseksi.Jos ajattelemme näiden eucaviljelmien hankkimis, perustamis ja viljelykustannukset ( palkat,istutus,myrkyt,yms) ”kantorahaksi” ja karkeasti arvioimme että tämä kustannus olisi esim 1% suomalaisen metsänomistajan kantorahasta niin silloin kustannusero olisi alle 3%.

     

    Rane2

    ”kun närkästyi mielipiteesäni sosialistien ja demareiden räikeään puunhintojen nostoon?”

    Ei ole mitään syytä närkästyä,nostokoukku on tuossa ihan oikeassa.Kun demarit pyrkivät rajoittamaan puun tarjontaa esim lisäsuojelulla  niin puun hinta vääjäämättä nousee…

    Visakallo Visakallo

    Asia on juuri niin kuin Rane2 totesi. Kaikki toimet, jotka suoraan tai välillisesti rajoittavat puun tarjontaa, nostavat sen hintaa. Tämä puolestaan johtaa tehtaiden sulkemisiin Suomessa, ja tuotannon siirtymiseen muihin maihin.

    Rane2

    Eli kirjoitin tuossa edellä epäselvästi.Tarkoitin että kun massan ja paperin tekemisessä kantorahan kustannusvaikutus on 3,7% niin voisi arvioida että eucaviljelmillä puun tuotanto/kasvatus kustannus olisi 1%.

    käpysonni käpysonni

    Varsinkin kuidun hinta matasi alhaisella tasolla kymmeniä vuosia, vasta puun tuonnin loppuminen ryssälandiasta nosti kuidun  hintoja reilusti. Sitä ennen metsäyhtiöt teki alhaisen kuidun hinnan ansiosta huipputulosta vuodesta toiseen ja selluköpit ulosmittasivat  halvan puun aikaansaamat huipputuotot maailman suurimmiksi paperityöläisten palkoiksi..

    Niin että turha nyt itkeä, ei puunmyyjät, vaan NIMENOMAAN selluköpit on syyllisiä metsäteollisuuden huonoon kannattavuuteen. Mutta metsäjättienkin olisi pitänyt laittaa hyvien aikojen tuottoja ”sukanvarteen” huonojen aikojen varalle.

    Rane2

    Elikkäs vielä pikkuisen analyysiä.Työvoimakulut näyttäisivät olleen 2008  n. 15%.Jos kantoraha olisi jo tuolloin kaksinkertaistunut (räikeästi) johonkin 7-8% osuuteen niin se olisi ollut siltikin vasta puolet palkkakustannuksista…

Esillä 10 vastausta, 3,491 - 3,500 (kaikkiaan 3,529)