Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,511 - 3,520 (kaikkiaan 3,521)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rane2

    ”Kun virmat selittää tuloksiaan niin yleensä on syynä korkea kanto hinta! Jos koskaan palkat!”

    Huski on ymmärtänyt aivan oikein.Sellun teossa kantohinnat ovat 3,7% kuluista ja palkat 15%.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    HS-lukijan laskelma siitä mitä hiilineutraaliuden tavoittelu maksaa.

    Jyrki Suhonen:

    Ilmastotoimista puhutaan kuin siihen olisi teollisia ratkaisuja saati kuinka Suomen talous kestää ne toimet joilla hiilineutraalius saavutetaan. Jos metsät ovat päästölähde, kuten puhutaan, niin kaikki vähennykset pitää ottaa teollisuudesta, energiasta, liikenteestä, kaupasta ja rakennusten lämmityksestä. Onkohan kukaan kertonut kommentoijille mitä se tarkoittaa rahassa ja taloudessa. Kun HS sitä ei avaa, niin minä teen tässä epävirallisen laskuharjoituksen.

    Energiasektorilla pitää lopettaa kivihiilen ja turpeen käytön lopullisesti ennen 2030. Investoinnit uusiutuvaan energiaan kuten tuuli- ja aurinkovoimaan noin 15 mrd.€, mutta myös lisäydinvoiman lisärakentaminen. 10- 20 mrd.€. Tulee hiukan kiire, aikaa on yhdeksän vuotta. Sähköverkkojen vahvistaminen: älyverkot ja varastointiratkaisut (akku- ja vetyteknologia). Tämä on 10-15 mrd.€. Pelkän energiasektorin uusiminen on 40-60 mrd.€. Polttomoottoriautojen (2,7 miljoonaa autoa) vaihtamien sähköisiin on 90-100 mrd.

    Eikä se siihen lopu!

    Jos Suomen metsäteollisuus ajettaisiin alas (jätetään sahatavara), menetettäisiin noin 10 miljardin euron vuosittaiset vientitulot, mikä vastaa noin 15 % koko tavaraviennistä.

    Nesteen Porvoon öljynjalostamon alasajo merkitsisi arviolta noin 7–8 miljardin euron vuosittaisten vientitulojen menetystä. Tämä vastaa noin 10 % Suomen tavaraviennistä ja työllistää suoraan ja välillisesti lähes 4000 ihmistä. Tähän lisätään teräs- ja metalliteollisuus 15 mrd.

    Kauppatase heikkenisi 30–35 mrd €/vuosi, mikä kasvattaisi vaihtotaseen alijäämää ja velanottoa. Verotulojen menetys on n. 4–7 mrd €/vuosi (yhteisö-, ansio- ja välilliset verot). Työttömyysmenojen kasvu 3–4 mrd €/vuosi. Teollisuuden alasajo tarkoittaa 10 vuoden kumulatiivisena menetyksenä n. 350 mrd €. Metsäteollisuus, Neste ja metalliteollisuus työllistävät suoraan ja välillisesti 350 000–470 000 ihmistä.

    Kun meuhkataan hiilineutraaliudesta, niin tarvitaan laskelmat, joilla osoitetaan mitä se tarkoittaa käytännössä.

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011665174.html?utm_medium=alsoreadthese&utm_campaign=hs_tf&utm_source=www.is.fi

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Annelilla edellä hyvä laskelma, josta voidaan päätellä että konkurssiin siinä päädytään. Itä-Suomessa leipä loppusi, joten nälkiintyneet ja köyhyydessä olevat kansalaiset voitaisiin siirtää kehä kolmosen sisään. Silloin iso osa Suomesta olisi hiilineutraalia, ennen pitkään koskematonta susien vallassa olevaa. Mutta malttaisikohan Putin pysyä vain Karjalan herrana, vai siirtäisikö rajaa lännemmäksi. Elämme huuhaa aikaa, tyhjää puhetta piisaa.

    Visakallo Visakallo

    Helsingin infrarakentamisesta vastaavat johtajat pitäisi valita koko Suomen johtoo, niin saataisiin koko maa nousuun. Kruunsiltojen hankkeen kustannusarvio oli vielä vuonna 2021 reilut sata miljoonaa euroa, mutta hinnaksi tuleekin nyt vuonna 2025 kokonaista miljardi euroa!

    Husq165R

    Kaikki Risti-järvellen ja JuhaS kunnan-johtaja:ksi!

    Tolopainen Tolopainen

    Ei ole mikään ihme, että jenkkilää kauhistuttaa kun katsovat Eurooppaa. Kantaväestö kuihtuu olemattomaksi parissa sukupolvessa ja uusi väestö on pääosin afrikkalaisia ja Aasialaisia.

    Visakallo Visakallo

    Länsiradan kokonaiskustannusarvio on 1,32 miljardia euroa. Kuntien osuus rahoituksesta on 33 prosenttia ja Suomen valtion 67 prosenttia.

    Jos ratahanke toteutuu, mitä veikkaatte kokonaiskustannukseksi, onko se lähempänä seitsemää, vaiko 13 miljardia euroa?

    jupesa

    Se on 13,2 mrd€. Pieni pilkkuvirhe kustannusarvioissa mutta helposti korjautuu. Toisaalta voi olla ”rahaa on” -puolue silloin johdossa niin asia hoituu.

    mehtäukko

    ”..Onko mehtäukko sosialisti, kun närkästyi mielipiteesäni sosialistien ja demareiden räikeään puunhintojen nostoon?..”

    Jopa on sumea näkökyky. Närkästyn noin härskistä vääristävästä asiain pyörittelystä. Olen useasti ilmaissut ay- mafian kiristyspolitiikan, jonka mukana selluköpien pässilauma orjallisesti on sahannut oman ja yhteisen oksan poikki. Ja syvässä palkkakuopassa vielä!

    MaalaisSeppo

    Länsiradan kokonaiskustannusarvio on 3 mrd€, ei 1,32. Jos hanke aloitetaan, kustannukset alkavat juoksemaan, eikä niiden nousua voida pysäyttää muuten kuin keskeyttämällä hanke. Keskeyttää ei voi kun on jo kerran uhrattu niin ja niin paljon.

    Loppujen lopuksi maksanee n 7 mrd€. Ns allianssimallilla kustannukset voisivat pysyä kurissa. Hanke on kuitenkin niin suuri, että ehkä ko tapaiseen hankkeeseen ei saataisi tarjousta. Vaatisi ison toimijan, jolla olisi varaa isoihin tappioihin. On myös mahdollista, että toteuttaja aloittaa hankkeen tietoisena tulevasta konkurssista, mutta onnistuu puliveivaamaan osan rahoista piiloon. Kunnille jää konkurssipesä ja taas kustannukset nousevat.

Esillä 10 vastausta, 3,511 - 3,520 (kaikkiaan 3,521)