Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,521 - 3,530 (kaikkiaan 3,923)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Espoossa länsirata hyväksyttiin demarien ja kokoomuksen äänin. Hanke voi vielä kaatua: Kirkkonummen pois jääntiin ei vielä, mutta Salon kielteinen kanta olisi ehkä viimeinen niitti.

    Itse jättäisin asian hautumaan ja toteutuksen odottamaan niitä aikoja, jolloin ilmastonmuutosta pakenevat muuttajat pyrkivät pohjoista kohti. Silloin Suomi lähtee nousuun viimeistään. Siis vuosisadan loppuun mennessä. Ellei Golf-virta hyydy. Joidenkin mukaan lämpöä siirtyy niin paljon suoraan auringosta ja ilmavirtauksien mukana, että merivirtaukset eivät kylmennä meitä kohtalokkaasti.

    narisija

    Suomeen suunnitellut 24 miljardin vetyhankkeet yksi toisensa perään hävinneet kuin pieru saharaan. 150 miljoonan verran hankkeita toteunut, eikä uusia taida lähiaikoina olla toteutumassa, pahalta näyttää, tosi pahalta.

    Nostokoukku

    Yli sata vuotta hankkeet ovat tämän ”palavan ilman” osalta hävinneet kuin vety Saharaan. Ei mitään uutta.

    Metsuri motokuski

    Jotain sitä varmaan olisi keksittävä.  17 vuoteen ei olla saatu kasvua aikaan ja sitä ei tulekkaan jos jatketaan samaan malliin. Toimiiko vety sitä ei tiedä ennen kuin kokeilee. Jotain siitä kokeilusta kuitenkin jää osaamisen alalta. Toista Nokiaa ei taida tulla ainakaan kännyköiden saralta. Uutta olisi keksittävä.

    Visakallo Visakallo

    Inkoon vihreää terästä tuottavan tehtaan tuotannon piti alkaa vuonna 2026.

    HS 3.1.2023: Poliitikot tervehtivät ilolla norjalaisyhtiön aietta rakentaa vihreää terästä tuottava tehdas Inkooseen. Investointihanke osoittaa Suomen ilmastopolitiikan hyödyt.

    Ympäristö ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr) ottaa tiedon Suomeen perustettavasta vihreän teräksen tuotantolaitoksesta ilolla vastaan.

    Investoinnin arvo olisi neljä miljardia ja toteutuessaan se työllistäisi 1 200 henkeä. Yhtiö on tehnyt aiesopimuksen tontin hyödyntämisestä Inkoossa.

    Tolopainen Tolopainen

    Nuo hankkeet voi unohtaa, aiesopimus jää ainoaksi konkreettiseksi tapahtumaksi Inkoon terästehtaasta. Nyt olemme siirtyneet tekoäly buumiin, se on villinnyt sijoittajat, mutta tulee kaatumaan energiapulaan. Sähköntuotantoon ja energia verkkoihin pitäisi investoida niin valtavasti, että ei riitä resurssit. Kuka ne maksaisi.

    Nostokoukku

    Muistatko Tolopainen kun ennustit vielä joku aika sitten sähkönkulutuksen vähenevän Suomessa tasaisesti. Kuten on tehnyt jo toistakymmentä vuotta.

    Tolopainen Tolopainen

    Se on yhä mahdollista.

    Apli

    Suomi kohoaa Pohjolan kirkkaaksi ykköseksi – kun mittariksi otetaan epätoivo | Kauppalehti

    Yritysten usko suomen talouteen on masentavaa.. Kansalaisilla sama usko?

    Visakallo Visakallo

    Melko nopeasti tahtoo nuo sähkönkäyttöön liittyvät suunnitelmat vaihtua. Jos okein muistan, vuonna 2023 ei juurikaan puhuttu datakeskuksista eikä sähkövarastoista. Kaikki uusi sähkönkäyttö piti silloin olla joustavaa, eli erinomaisesti vaihtelevalle tuulivoimalle soveltuvaa.

Esillä 10 vastausta, 3,521 - 3,530 (kaikkiaan 3,923)