Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,541 - 3,550 (kaikkiaan 3,927)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Tästä aiheestahan tv ja lehdet lällättivät viikon taukoamatta. Oli analyysejä vaikutuksista vähän joka alalle, mm. Vaikutuksista pörssiyhtiöiden osakkeisiin. Noissa uutisoinnissa oli luovutukselle vuosi 2028. Kuinka kaupasta voidaan tehdä analyysejä, jos murtajia ei ole edes vielä tilattu? Melkein yhtä suurta kouhotusta kuin norjalaisen värillisen terästehtaan kanssa. Lopputulos saattaa olla sama.

    narisija

    Kyllä usalla itselläänkin on parastaikaa 140-metrinen jäänmurtaja rakenteilla. Rakentaminen on aloitettu 2019 ja on edelleen kesken, alkuperäinen kustannusarvio on ollut 750 miljoonaa, nyt arvioidaan tulevan maksamaan 1,9 miljardia. Teknikka & Talous – sivuilla juttu, mutta on maksumuurin takana.

    En onnistumut lyötämään vahvistusta ensimmäisestäkään suomessa rakennettavan murtajan tilauksesta.

    Rukopiikki

    Oma veikkaus on, että saamme vielä nähdä, että USA ostaa ydinkäyttöisiä murtajia Venäjältä.

    narisija

    Voihan ne ostaa paljaan rovin venäjältä ja propulssiolaitteet suomesta, laittavat vain oman miilun ja muun merenkulkuun tarvittavan tekniikan omasta takaa.

    Tolopainen Tolopainen

    Tieto lisää tuskaa. Venäjä ei tietenkään kykene rakentamaan  jäänmurtajaa, jonka jokin länsimaa ostaisi. Puuttuu korkeatasoinen automatiikka laadunvalvonta ja sertifikaatit. Eipä niitä hyväksyttävä suunnitelmia uudesta ydinvoimalastakaan, koskaan saaneet Stukille tehtyä. Kyllä ne omaan käyttöönsä voivat rakennella jäänmurtajia, kun kustannuksilla, laadulla ei ole väliä eikä aikataululla.

    Nostokoukku

    Jälleen huolestuttavia uutisia valtiontalouden kannalta. Suursaastuttaja, verovarojen superimuri Finnair aloittaa lennot Australiaan. Taas palaa konkurssikypsän yhtiön tukiaisiin muutama kymmenen miljoonaa lisää. Ja maakuntalennot kansanedustajille jatkuvat. Finnairin saama valtiontuki 96 € / lento, VR saama tuki 4 € / junamatka. Ympäristöystävällistä toimintaa valtiolta.

    Perko

    Menestyksen avaimet 2030-luvulle.
    Matematiikka ja logiikka: Kaikki aineeton tekniikka ja teollisuus – koodista tekoälyyn ja sähköverkkojen tasapainottamiseen – perustuu matematiikkaan. Se on perusta, jolla ymmärretään ja hallitaan uutta maailmaa, olipa kyseessä sitten yrittäjän kirjanpito tai tekninen asennus.
    Kielitaito: Jotta suomalainen pienyrittäjä tai asiantuntija voi pärjätä globaalissa kilpailussa, kieli on silta markkinoille. Se ei ole vain sanoja, vaan kykyä myydä, neuvotella ja verkostoitua yli rajojen.
    Kansojen humanistinen ymmärrys: Tekniikka on kylmää, mutta kauppa on ihmisten välistä. Kulttuurien ja historian tuntemus auttaa ymmärtämään, miksi eri markkinat toimivat eri tavoin. Tämä ”pelisilmä” on se, mikä erottaa menestyvän yrittäjän pelkästä suorittajasta – se on kykyä nähdä ihmisen tarve numeroiden takana.
    Erikoistunut rakentaminen ja infra: Suomi ei tarvitse enää lisää neliöitä tyhjiin kyliin, vaan älykästä infraa (datakeskuksia, vihreää energiaa) ja energiatehokasta korjaamista.
    Käytännön ja teorian liitto: Menestyjä on se, joka osaa yhdistää kädentaidot (rakentaminen) ja pään taidot (matematiikka ja humanistinen ymmärrys innovoi vientituotteita).  Näistä ei ole ainakaan haittaa.

    narisija

    Kaskisista lähtee turvetta maailmalle useampi lasti lähes viikottain, nyt menee espanjaan saakka lasti. Ei se toki suomen taloutta nosta, mutta ehkä olisi voinut hiukan tarkemmin miettiä asiaa ennen turpeen noston ja käytön alasajoa.

    Metsuri motokuski

    Onko se kasvuturvetta vai polttoturvetta ? Ei kai kasvuturpeen nostoa ole kukaan kieltänyt.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei liene kielletty mutta on kai niin että pelkkä kasvuturpeen nosto ei lyö leiville?

Esillä 10 vastausta, 3,541 - 3,550 (kaikkiaan 3,927)