Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,561 - 3,570 (kaikkiaan 3,932)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Missään muussa maassa ei purra omaa kättä niin paljon kuin tällä Hölmölässä nimeltä Suomi.

    Tämä on aivan totta, sitten ihmetellään miksi talous ei kasva, velka kyllä kasvaa ja työttömyys..

    Näinkö tässä käy? Verkkoon ilmestyneen kuvan väitetään todistavan, miten työpaikat tuhoutuvat | HS.fi

    Kuva kertoo enemmän kuin sata sanaa, juttu maksumuurin takana. Mutta tekoälyn viemien työpaikkojen suhteen olla vasta alkutaipaleella.

    pihkatappi pihkatappi

    https://www.hs.fi/visio/art-2000011692880.html

    Tässä näitä kotimaan talouteen tai kiinteistöihin sijoitettuja varoja, eli varat on saatu sijoitettua, varainhoitajat nostavat kokoajan palkkionsa, mutta sijoittajat eivät voi nostaa omia varojaan. En tiedä miten tuossa pitäisi menetellä, mutta uskoisin tämän vaikuttavan sijoitus intoon ja pankkitalletusten kasvuun. Ja kun pankkien rahoitus kasvuhankkeille ei tapahdu riskien karttamisen vuoksi, rahoitus ei toimi ja hankkeet jää toteutumatta. Tarvittaisiin lisää riskirahoittajia, jotka takaisivat hankerahoituksen. Hajautettu ryväs kasvuhanke rahoitusta mahdollistaisi pankkien sijoittamisen riskirahoittajan tarjoamiin lainoihin ja piensijoittajat saisivat ostaa rahoitus yrityksen osakkeita. Paljon on vielä esim ai-teknologiaa tekemättä.

    jupesa

    Pankit hautovat rahoja eivätkä myönnä lainoja järkeviin kohteisiinkaan.  Kiinteistörahastot pimittävät varoja omistajilta vetoamalla huonoihin aikoihin. Samaan aikaan pankit jotka hallinnoivat rahastoja kehuvat hyvillä tuotoillaan. Ei Suomi voi nousta , kun rahan lainaaminen ja koko rahapolitiikka on tuossa tilassa.

    Visakallo Visakallo

    Tähän asti uskottiin, että vain suurimmat maatilat voivat pärjätä. Nyt ei oikein pidä sekään paikkaansa.

    MaalaisSeppo

    Eräs tapa parantaa yritysten kannattavuutta on lisätä varaston kiertonopeutta. Pankeilla tilanne on ilmeisesti toinen. Niillä on varastoissa paljon rahaa, jonka kiertonopeus hidastuu koko ajan. Kansantalouden kannalta tämä on haitallista, mutta ilmeisesti pankeille edullista.

    pihkatappi pihkatappi

    Yrityskehityykseen perehtynyt yhtiö hoitaisi verkostoitumiset sun muut. Ja ennenkaikkea tunnistaisi todelliset helmet. Jos kehitysyhtiö omistaa yhtiötä alkutaipaleelta asti vaikka 20% ja lisäksi lainoittaa niin, että voi lainat muuttaa tiettyyn hintaan lopuksi yhtiön osakkeiksi, tuotto kehitysyhtiölle voi olla tuhansia prosentteja, jolloin salkun pieni konkurssien määrä ei muodostu ongelmaksi.

    mehtäukko

    ”…Kalliit elämykset voivat olla meille arkipäiväisen kuuloisia, kuten 1120 euroa sisältävä saunaretki keskellä Lapin luontoa tai lähes 200 euroa maksava hirviretki toukokuussa. Sen sijaan erikoisemmat aktiviteetit jäävät hintojen vuoksi usein suomalaisturisteilta kokematta; 89 euron hintainen jääveistoskoulutus, kahden minuutin kestoinen huskysafari hintaan 100 euroa tai yksityinen tapaaminen joulupukin salaisessa kodissa 799 eurolla korkeintaan viiden hengen ryhmälle…”

    Rovaniemellä osataan rahastus. Kun noin kiihdytetään ”mulle kaikki ja heti ”- tyyliin Suomi kasvuun, maineen kolina pudotessa saattaa olla työn ja tuskan takana korjata…?

    Ola_Pallonivel

    Minä kävin puoli vuotta sitten kysymässä mökki lainaa. Summa muutama kymppi, toiset ostaa vastaavalla summalla Tesloja melkein kokonaan velaksi sormia napsauttamalla.

    Tunnin neuvottelut pankissa, jotka muistutti lähinnä poliisi kuulustelua. Kyllä se ihan totta on, että lainaa ei heru helpolla. Poislukien autokauppa.

    Rane2

    Onko tuo Huskysafari oikeasti 2 minuuttia?Vai 20 minuuttia?

    käpysonni käpysonni

    Rikkilla turisteilla  jotka muutamaksi päiväksi lentävät Lappiin, on kyllä varaa maksaa koviakin hintoja erilaisista elämyksistä.

Esillä 10 vastausta, 3,561 - 3,570 (kaikkiaan 3,932)