Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,571 - 3,580 (kaikkiaan 3,936)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • mehtäukko

    Voi ollakin, mutta tuskin ulkolainen turisti ei ole hintatietoinen. Kerran jymäytetty ei taatusti palaa, ja tieto kiirii. Ja tavan kansalaiset eivät edes lähde nyljettäväksi.

    jupesa

    Pankeilla on homma karannut hätävarjelun liioitteluksi. Itse yritin saada lyhytaikaista lainaa parista eri pankista. Vakuuksia olisi ollut moninkertainen määrä lainaan nähden . Piti tehdä lukuisia selvityksiä rahaliikenteestä ja kaikesta muustakin mutta lopulta lainaa ei irronnut. Mitähän muuta varten ne pankit on alunperin perustettu kuin omaa rahankeruutaan varten? Se on unohtunut niiltä jo jonkin aikaa sitten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä kai kulutusluottoa myönnetään lähes kelle tahansa, mutta korko on sen mukainen. Itsekin törmännyt pankkien nuivuuteen laina- ja luottokorttiasioissa. Ei ymmärrrä muuta kuin palkkatuloja jotka tulevat säännöllisesti tilille.

    mehtäukko

    Ei palkkatulotkaan.Eri nuoret parit koetti ostaa maaseudulta 1,5 ha tontilla tiilivuorattua ok.taloa 4 kympillä. Kukaan ei onnistunut kun ei ollut omarahoitusta riittävästi !

    Tolopainen Tolopainen

    Miksi tarjosivat niin paljon, maaseudulla on paljon taloja, joita kukaan ei osta.

    mehtäukko

    Hintapyyntö oli ensin 80+, ja kutistui tuohon. Kaupaksikin meni.

    MJO

    Ja pitäähän se auto aivan eri tavalla hintansa kuin kesämökki……hypriitiauto varsinkin.

    Hyvin mahdollista. Pikkaisen syrjäisempi sijainti ilman mukavuuksia. Ei välttämättä mene kaupaksi ollenkaan. Niin tämäkin asia on muuttunut.

    Nuakka

    Nuoriso ostatteli 40000 € hintaista metsäpalstaa. Pankki arvioi hinnaksi 9000, lainaa olisi saamut siitä 60%. Jäi ostamatta.

    MJO

    Metsäpalstojen vakuuksissa on sellainen ongelma. Kun sen vetää pallokentäksi ja rahat viinaan ja naisiin. Vakuutena on lähes arvoton raiskio.

    mehtäukko

    Kyllä tuossa 40000 hinnassa ja 9000 arviossa mättää pahasti? Kuka arvion karkkirahoihin lainaa tarvitsisi?

Esillä 10 vastausta, 3,571 - 3,580 (kaikkiaan 3,936)