Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,611 - 3,620 (kaikkiaan 3,737)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rane2

    Lisäksi yksityisen sektorin palkankorotukset.Jos palkkasumma on noin 86 miljardia ja korotus vuodessa 2,5% niin palkankorotukset -26 olisi noin 2 miljardia…

    Visakallo Visakallo

    Vihreään siirtymään menee vuosittain muutama miljardi, mutta eikös se sentään tule moninkertaisesti takaisin…

    jupesa

    Ei ihmiset pane rahojaan kulutukseen, kun on jatkuvasti mm. valtiovallan  taholta peloteltu huonoilla ajoilla.  Muistaakseni hallitusohjelmassakin on maininta säästämisen suosimisesta, nyt pitäisi kuitenkin kuulemma kuluttaa. Turha syyllistää kansalaisia  nyt.

    Talous ei kohene ainakaan nykyisellä finanssipolitiikkalla. Pankit ei anna lainoja vaan hautovat miljardejaan kiivaammin kuin kansalaiset pankkitalletuksiaan.

    Rane2

    No inflaatio 2025 oli tilastokeskuksen mukaan 0,3% eli palkankorotukset eivät ole sulaneet siihenkään.Johtopäätös voisi olla vaikka se että palkansaajien(suurimman osan) tulot ovat kasvaneet niin että kuluttamisen puolesta voi elää ihan mukavasti vaikka palkankorotuksia ei käytäkään kulutukseen…

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Itse en ymmärrä kulutukseen kannustamista, jota talouskasvun vauhdittamiseksi yllytetään. Ylikuluttaneita maassamme ja länsimaissa on liikaakin, kulutusluotoilla ja velalla pöhötettyä elämistä. Oma talousoppi on, ei isot tulot, vaan pienet menot pitävät talouden tolpillaan.

    siniluoto

    Päättäjät kyttää vaan alvi tuloja valtiolle. Sama sille mitä tyhmä kansa ostaa valtio vetää aina välistä.

    Eri asia olisi jos ostettaisiin vain kotimaisia tuotteita, mutta mitä?

    Metsuri motokuski

    Varmaan metsäkupsa ollaan huolissaan kotimaan kysynnästä juuri sen vuoksi että pankeissa makaa asiakkaiden käteisvaroja erityisen paljon. Niitä haluttaisiin käyttää kotimaan talouden veturina. On luonnollista että kulutusluotoilla tämä ei ole hyvä ratkaisu.  Täytyy kyllä todeta että omakin kulutus on hyvin varovaista ja käteis ja sijoitusvarallisuus on suurempi kuin koskaan.  Kun ei oikein mitään tarvitse niin ei oikein viitsi turhaakaan ostaa.

    Nostokoukku

    Ei ole täysin kotimaisia tuotteita ostettavaksi, paitsi ruoka. Kotimaiset valmistajat lähtivät ”temuttamaan” Aasiaan jo kauan sitten. Nyt arvostellaan sitten ihmisiä, jotka sieltä tilaavat halpaa tavaraa. Ponssea ei kannata monenkaan ostaa, olkoompahan käteisvatoja kuinka paljon tahansa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Palveluita voi kuluttaa, esimerkiksi lomailla kotimaassa, käyttää auto tarkastushuollossa, käydä ravintolassa syömässä ja parturissa. Kotimaisia sukkia ja kalsareita löytyy. Maamme-kaupassa myydään vain kotimaisia vaatteita. Kenkienkin valmistajia taitaa vielä joku olla hengissä? Amerikkalaiset tuotteet ainakin laitamme mahdollisuuksien mukaan boikottiin.

    Metsuri motokuski

    Niimpä juuri. Tai vaikka teettää remonttia taloon tai mökille. Ehkä teettää piha tai metsätöitä. Onhan niitä vaikka kuinka mahdollisuuksia.  Mutta jos ei osaa muuta kuin ”temuttaa” niin sitä ei välttämättä tarvii tehdä.

Esillä 10 vastausta, 3,611 - 3,620 (kaikkiaan 3,737)