Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,621 - 3,630 (kaikkiaan 3,737)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • käpysonni käpysonni

    Me suomalaiset perusmiehet tehään kyllä ihan itte nuo piha- metsä- remontti ja monet muut hommat.

    Jopa jotain sähköasennuksia tulee tehtyä, vaikka ei olla sähköasentajia, mutta älkää kertoko kenellekkään

     

    jupesa

    Temutukset lienee useimmille ”peanutseja” siihen verrattuna mitä käytetään kaikkeen muuhun kulutukseen. Ja on totta sekin, että on turha koettaa syyllistää käyttäjiä siitä, että haluavat samat edut kuin jo aikaisemmin sieltä tilanneet välittäjät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tee se itse -mies käy tiuhaan rautakaupassa ja puutavaraliikkeessä.

    Perassic Park Perassic Park

    Itse tein syntiä vuosi sitten ostamalla Ford Transitin. Asian tiimoilta Googletellessa tuli hassu yksityiskohta joka alleviivaa vakaan neron tullipolitiikan järjettömyyttä.

    Amerikkalainen Ford tekee Transitteja Saksassa, sitä vastoin M-B Sprinterillä on kokoonpanolinja USA:ssa. Näin ollen Ford maksaa tullit ja menettää markkinoita Mersulle, joka ei maksa.

    Jos ja kun vastavuoroiset tullit EU toivottavasti lopulta asettaa, lopputuloksena kärsivät kaikki.

    Rane2

    Toki jos itsellä ei oikein rahan kuluttaminen suju niin aina voi lahjoittaa sellaiselle taholle jolla kuluu…

    HS: Jättiperijä antoi 450 000 euroa vasemmistoliitolle

    käpysonni käpysonni

    Tee se itse -mies käy tiuhaan rautakaupassa ja puutavaraliikkeessä.

     

    Niin käydäänkin. Tosin itse käyn harvemmin puutavaraliikkeessä, kun on kenttäsirkkelillä sahattua puutavaraa omasta takaa paljon katon alla.

    Metsuri motokuski

    Yleensä ahkera ”remontti Reino ” on myös hyvä yhteiskunnalle. Nämä kun eivät osaa olla tekemättä mitään ja se taas yleensä tarvii jotain ostoja että saa puuhasteltua. Me nettikeskustelijat ja chattäilijät vain työnnämme rahaa ulkomaisille palveluntarjoajille ja kuormitamme yhteiskuntaa kun tarvitsemme runsaasti sähköä kuluttavia datakeskuksia.

    Husq165R

    Yle jatkaa peruna kuopan amislaisten kurmotusta! Todella härskiä peliä taas kerran, vero rahoitteiselta suvakki viher vassari -medialta!

    Suomessa on liian vähän korkea­koulutettuja – tämä juttu näyttää, ettei lukio ratkaise tätä ongelmaa | Talous | Yle

    Visakallo Visakallo

    Vanhalta Husovarnalta, niin kuin Yleltäkin on tainnut mennä ohi sellainen ihan pikku yksityiskohta, että Suomen ikäluokatkin ovat nykyisin aika paljon pienempiä kuin vielä tämän vuosituhannen alussa.

    https://stat.fi/fi/tilastot/tietoa-teemoittain/suomi-lukuina/vaesto-ja-yhteiskunta

    Visakallo Visakallo

    Osaako vanha Husovarna kertoa, miksi nyt on tuo tilanne? Onko kellariporukka ja mökin mummot vieneet korkeakoulutettujen työt?

    Heinäkuussa 2025 korkeakoulutettuja työttömiä oli 63 411, mikä oli 18,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Esillä 10 vastausta, 3,621 - 3,630 (kaikkiaan 3,737)