Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,631 - 3,640 (kaikkiaan 3,737)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Ammattikorkeakouluissa opiskelleilta kuulee viestiä, ettei opetus siellä kaikilta osin ole tehokasta. Toisaalta tuttu yliopiston professori kertoi tunnistavansa ensimmäisillä luennoillaan opiskelijat joiden opiskelu ei tule johtamaan tavoitteeseen, mielestänsä heitä oli liian paljon. Jos edellä mainittu pitää paikkansa, niin hieman kartikoiden voi sanoa AMK:n opettajien olevan väärällä alalla ja yliopiston opiskelijoista osa väärässä paikassa.

    Kahlschlag Kahlschlag

    Lainaus: ”Jopa jotain sähköasennuksia tulee tehtyä, vaikka ei olla sähköasentajia, mutta älkää kertoko kenellekkään.”

    Ei kerrota, sillä et kerro enää sinäkään, kun 230 V on mennyt lävitsesi.🙂

     

    Rane2

    Huskin linkissä tuosta  haluttomuudesta korkeakoulutukseen ei kunnolla pohdita syitä ammattikoulutettujen tyytymisestä duunarityöuraan.Yksi syy on ilmiselvästi se että nykyään perusduunari tienaa niin hyvin että (kuten edellä selvisi) esim. palkankorotuksia ei enää tarvitse laittaa kulutukseen,elintaso riittää ihan mukavasti.Nuoret arvioivat että elämänlaatu tulee olemaan parempaa kun käyt perusduunissa sen reilu 7 tuntia ja sen jälkeen voit unohtaa työasiat ja tehdä jotain muuta.Vaihtoehto että kilpailet opiskelupaikoista ja korkeammista työpaikoista ja yrität päteä ja nousta työpaikan hierarkiassa,puurrat ylitöissä,yms, ei kiinnosta.Nykynuoriso ei enää tarvitse sosiaalisen ja ekonomisen statuksen nousua,vaan satsaa vapaa-ajan laatuun…

    narisija

    Sehän korkeasti opetetuilla lasketaan työajaksi aina kun työ muljahtaa vapaa-ajalla mieleen. Valitettavasti se muljahtaa aika monella duunarillakin, sitä ei toki lasketa työajaksi minkä se mielessä muljahtelee.

    Husq165R

    Juu. Sen on ranet jo moneen kertaan täällä todistaneet että koulutus ei kannata esim. palkka kehityksen takia! Vastaan sanomattomana todisteena Sukari ja Keskinen!

    Mutta tuo tuli minulle yllätyksenä että matalamman tason työ paikoissa downshiftaaminenkin onnistuu samana tapaan! Kiva tietää että betoni raudoittajan on yhtä helppo neuvotella 3-päiväinen työ viikko kuin on juristin ja lääkärinkin! Ja massi riittää haluamiinsa harrasteisiin!

    Monet kova palkkaiset tekee myös niin että esim. 5 x kymppisenä eläkkeelle tulo tason putoamatta! Hyvä, että perus hoitajilla sama kuvio onnistuu tasa vertaisesti!

    Makarov

    No on tässä sitte jossakin onnistunut kun omissa hommissa omaan tahtiin saanut värkkäillä jo alta viiskymppisestä lähtien. Vapauden onnistunut luomaan yksinkertaisesti pelkästään metsiä ostelemalla, toki on täytynyt niistä jotakin ymmärtää. Huomennakin moottorisahan kanssa metsään saa ihan huvikseen mennä.

    Husq165R

    Se on hyvä se. Ja vk:ltakin se onnistui, tosin mm. sähkölaskujen maksamisen kanssa tuntuu olevan hankalaa.

    Poiminta aikaisemmasta linkistä:
    ”Korkeakoulutettujen määrä on tärkeä myös heille, joilla sellaista koulutusta ei ole. Jos teollisuusinvestointi jää tekemättä korkeakoulutetun työvoiman puutteen vuoksi, kaikki muutkin työpaikat jäävät syntymättä.”

    Että jos otsikkon palataan, niin joku suhteellisuuden taju olisi hyvä, vaikka pottu montussa kiihkon vallassa kirjoitattekin!

    Rane2

    ”Korkeakoulutettujen määrä on tärkeä myös heille, joilla sellaista koulutusta ei ole. Jos teollisuusinvestointi jää tekemättä korkeakoulutetun työvoiman puutteen vuoksi, kaikki muutkin työpaikat jäävät syntymättä.”

    Huski on ehdottomasti oikealla asialla.Mutta areena on väärä.Gruppa-ryhmittymän pitäisi hajaantua jakamaan korkeakoulutuksen ilosanomaa ammattiin opiskelevien nettisaiteille.Siellä tosin Gruppien keskustelutyyli ei todennäköisesti herätä haluttua vastakaikua…

    Nostokoukku

    Raine kiinnitti huomion oikeaan asiaan. Onhan se väärin ja vähän noloakin, että duunari tienaa niin hyvin, että tulee palkallaan toimeen. Etenkin siivoojien, kaupan kassojen, lomittajien ja lähihoitajien kohdalla tienaaminen on mennyt kohtuuttomuuksiin, jopa melkein kaksi tonnia kuussa.

    käpysonni käpysonni

    Korkeasti koulutetut olisi kusessa, jos ei olisi näitä arkea pyörittäviä persvakomiehiä ja naisia. Kuten autonasentajat, autokuskit, putki- ja sähköasentajat jne. jne.

    Sen sijaan julkishallinnossa on runsaasti näitä maistereita, joiden työn loppumista ei kukaan huomaa, osa heidän töistä on korvattavissa tekoälyllä, kuten esim. Kelan etuuskäsittelijät.

Esillä 10 vastausta, 3,631 - 3,640 (kaikkiaan 3,737)