Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,651 - 3,660 (kaikkiaan 3,737)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rane2

    ”Hyvän mielen jutut on jääneet kirjoittamatta,”

    Ok

    Visakallo Visakallo

    EDIT

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Vähän toiset kulmakarvat kohosi täälläkin.☺

    AJ on käskenyt olemaan kiitollinen käytännön osaajien annista tälle palstalle.

    Voisitko kertoa vk omalta osaltasi 2 arvokasta tai vaikka vähemmän arvokasta ”käytännön tietoa tai taitoa”, jotka olet tuonut täällä esille? Tai kun AJ on myös linjoilla, niin jos häneltä tulisi ne 2?

    Ei muuten väliä, mutta kun on luultavasti mennyt monelta muultakin ohi.

    Hanna

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pari esimerkkiä käytännössä melko varmoiksi (ainakin palstalaisten mukaan) todistetuista asioista:

    1. Jatkuvan kasvatuksen edellytykset ovat yleensä huonot.

    2. Isäntiä ei yleensä merkittävästi viilata linssiin puutavaraa katkottaessa.

    Rane2

    Hanna on ainakin käytännössä pitänyt meidät ajan tasalla kirjoitettujen viestien määristä mistä hänelle isot kiitokset…

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    ”Pari esimerkkiä käytännössä melko varmoiksi (ainakin palstalaisten mukaan) todistetuista asioista: 1. Jatkuvan kasvatuksen edellytykset ovat yleensä huonot. 2. Isäntiä ei yleensä merkittävästi viilata linssiin puutavaraa katkottaessa.”

    Nämä on tulleet selväksi ja kiitollisia olemme. Kiitos. Tarkoitin vk:n antamia arvokkaita ”tietoja ja taitoja”. Tietysti vk itse olisi paras vastaamaan, kaipailee muilta valaisevaa tietoa.

    Hanna

    Makarov

    Se on ainakin tullut selväksi että gruppien ykköstuote metsissä on lahopuun tuottaminen, tai ainakin kommentoinnista päätellen se on lähellä sydäntä. Toisena on jk mutta tyhmä kansa ei ymmärrä kuinka hyvä se on kun kaikki, siis kaikki metsätoimihenkilöt on salaliittotuneet vastustamaan sitä.

    Visakallo Visakallo

    Mikähän siinä onkin, että nuo Reima, vanha Husovarna, Hanna, sekä Leenakin ovat kuin neloset? Petkeles on heille vähän niin kuin isoveikka. Kerttu taisi taannoin maailmallistua ja hävitä sen tien miehelään. Samaa sisarusparvea on täällä vuosien mittaan ollut kaikkiaan parisen kymmentä, mutta hävinneet sitten aina jonnekin.

    Husq165R

    Makke: Joo, laho puu on moni muotoisuuden kannalta tärkeää! Ainakin itse olen pitänyt jk:ta ihan varteen ottetavana vaihto ehtona! Riippuu niin paljon tavoitteista! Sitä paitsi ei ne kaikki metsä toimi henkilöt vastusta, etsivät kyllä sopivia kohteita kun isäntä osaa kysyä ja niin haluaa!

    Sala liittoihin minä en oikein usko! Toivoisinkin että niitä olisi ehkä vähemmän!

    Virtsis: Ok, ei Hannan toiveeseen löytynyt ensimmäistäkään! Saati toista! 30000:sta aika huono prossa!

    Enempi taitaa mennä rupattelun puolelle ja tietysti stasit ja sähkö sala liitot ym. vastaavat!

    Visakallo Visakallo

    Vielä menisi melkein vuosi, ennen kuin tulisi 30 000 kommenttia täyteen, jos tahti jatkuisi nyt vain 1 viesti/pv! On täysin totta, että suurin osa kommenteistani ovat hyvin kevyitä, ja monesti myös täysin ohi aiheen, mutta aina joku on saattanut joskus osua kohdalleenki. Olen käyttänyt hieman  samantapaista taktiikkaa kuin se ahkerasti tansseissa käyvä moninkertainen poikamies, että kysyy daameiltta heti ensimäisten tahtien aikana, että saako tänä iltana p…..a?  – Kertoi, että paljon on tullut korville, mutta paljon on myös tullut p…..kin! Ehkä täällä kuiten eniten on ollut vaikutusta aloituksilla, joita on nyt kertynyt 267 kpl. Niillä saa kaikkein parhaiten ohjattua keskusteluja ajankohtsaisiin, ja joskus jopa aivan uusiinkin aiheisiin. Suositten pelkästään toisten nimimerkkien kriittiseen tarkkailuun keskittyneitä kokeilemaan rohkeasti tätäkin keinoa!

Esillä 10 vastausta, 3,651 - 3,660 (kaikkiaan 3,737)