Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,711 - 3,720 (kaikkiaan 3,737)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Petkeles Petkeles

    ”Norjan öljyntuotannon nettokassavirta oli viime vuonna noin 56,5 miljardia euroa. Suomessa esim. yksityismetsätalouden liiketulos oli vuonna 2024 2,7 miljardia euroa.”

    Olin nukkumassa, mutta kiitos käytännön asiantuntemuksesta!

    Isona yllätyksenä tulee, että Pohjanmeren öljyvaranto tuottaa isomman vaurauden kuin energiapuun kasvatus ja taimien tamppaus!

    MaalaisSeppo

    Wolttikuskit paahtavat pitkää päivää muutaman euron tuntipalkalla. Ovat yrittäjiä, joten noilla liksoilla tai vähän paremillakin luulisi heille löytyvän metsähommia.

    Tämä tuli mieleeni, kun hankintahommia ährästän. Kyllä riuska, kouluttamatonkin henkilö voisi vaikka kasata pätkittyjä puita kourakasoille. Pienellä opastuksella sujuisi myös moottorisahahommat. Ehkä joku alustatalousnero perustaa kohta metsäpuolelle Woltti-tyypisen yrityksen.

    Marjastuksessahan tuo periaate jo oli aluillaan, nyt poimijoista kai tulee työntekijöitä. Miksi ruokalähetit ovat eri kategoriassa?

    Nostokoukku

    Nuo kassavirrat täytyy nähdä oikeassa asiayhteydessä ( oliko se nyt kontekstissa ). Suomalaisen toiminnan 2,7 miljoonan euron liiketulos vastaa hyvinkin Norjan 56,5 miljoonan euron liiketulosta, kun ne suhteutetaan keskenään maiden välillä oleviin eroavaisuuksiin. Pohjolan jättiläinen vastaan Pohjolan lilliputti. Pelkät numerot eivät kerro mitään.

    Apli

    Syntyvyyden romahdus ja sitä kautta koulujen lakkautukset toki vie paljon korkeasti koulutettujen opettajien töitä, mutta tekoäly varmasti moninkertaisesti enemmän ja valtion ja kuntien säästöt joilla vähennetään henkilökuntaa ja tämä homma jatkunee koska keväällä tulee uusi säästöpaketti ja hyvä niin. Julkinen talous on edelleen liian suuri ja varmasti seuraavissa säästöissä se saa osansa.

    Visakallo Visakallo

    Petkeles kun tuntuu niin pitävän näistä meikäläisen vertauksista, niin laitetaan nyt sitten tämäkin:

    Norjan öljyrahaston arvo nyt lähes 1,8 biljoonaan euroa. Sen sijoitukset tuottivat viime vuonna n. 18%, eli n. 324 miljardia euroa.

    Suomen valtion velka on nyt n.190 miljardia euroa. Jos kuntien ja sosiaalirahastojen velat lasketaan myös mukaan, velkaa on yli 230 miljardia euroa. Niiden korkomenot ovat n. 3,5%, eli n. 8 miljardia euroa vuodessa.

    MJO

    Julkinen talous on edelleen liian suuri ja varmasti seuraavissa säästöissä se saa osansa.

    Samalla perustetaan yksityiselle puolelle tarjontaa, kun ei ne tekemättömät työt mihinkään katoa. Juusokin yltyi antamaan kritiikkiä yksityisille hoitokodeille hoitajien mitoituksesta. Ensin kyllä leikattiin rahoitus niistä.

    narisija

    Kyöhiä suomessa lähes miljoona, leipäjonoissa vähintään 200 000, aika pahalta näyttää ja tilanne toistaiseksi pahenee edelleen. Vastapainoksi rikkaat toki rikastuu ennätystahtia, eli tilanne on tasapainossa ja valtakunnassa kaikki hyvin, paitsi talous, etenkin valtion.

    Visakallo Visakallo

    Taidetaan edelleen olla hyvissä varoissamme täällä Suomessa, kun EU:n jäsenmaksujen rajukaan korotus ei tunnu suomalaisia juurikaan haittaavan:

    EU:n komissio ehdottaa 2028–2034 talousarvioksi kaksi biljoonaa, eli 2 000 miljardia euroa, mikä on 59 prosenttia enemmän verrattuna nykyiseen. Komissio teki ehdotukset heinäkuussa 2025. Osa jäsenmaista ilmoitti jo tuolloin vastustavansa budjettia, muiden muassa Ruotsi ja Saksa. Suomen kanta on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena. IS

    Metsuri motokuski

    Ymmärtääkseni tuo budjetti tarvii yksimielisen hyväksynnän. Kun eu:n tuntee niin korotus voi olla tiukassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ainakin Natoon kuuluvat EU-maat joutuvat sijoittamaan puolustukseensa niin paljon lisää varoja, että EU:n budjetti saisi mielellään pysyä aisoissa. Maataloustuen ja maaseudun kehittämisen jos palauttaisi kokonaan kansalliseksi, yhteinen budjetti pienenisi.

Esillä 10 vastausta, 3,711 - 3,720 (kaikkiaan 3,737)