Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,721 - 3,730 (kaikkiaan 3,737)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    EU on erittäin suuri maataloustukiorganisaatio. Maataloustuet yhdessä koheesiorahastojen kanssa  muodostavat lähes 70% budjetista.

    Visakallo Visakallo

    Olen tällä kertaa narisijan kanssa samaa mieltä. Suomen ongelmana on lisääntyvä eriarvoistuminen, joka voi johtaa yhteiskuntarauhan järkkymiseen.
    Suomen Pankin mukaan kotitalouksilla oli vuoden 2025 puolivälissä erilaisia kulutusluottoja jo yli 28 miljardia euroa. Sekin tekee jo 5000 euroa jokaista suomalaista kohti. Lisäksi tulevat valtion, kuntien, ja sosiaalirahastojen velat, jotka nekin tekevät 41 000 euroa / jokainen suomalainen. Viime aikoina ovat lisääntyneet ulkomaisten digipankkien myöntämät kulutusluotot. Kaikkien näiden luottojen korkomenot ovat jo yli 8 miljardia euroa vuodessa. Se tekee jo 1500 euroa/jokainen suomalainen. Tämän lisäksi tulevat tietenkin vielä mm. asuntolainat ja yritysten lainat.

    pihkatappi pihkatappi

    Siivoton juttu elokuva koskettelee tätä eriarvoistumis/leipäjono aihetta. Ja pääosassa esiintyvän yrittäjä Vekkilän yhteiskunnan tilaa koskettavat sutkaukset sopivat hyvin kuvaamaan myös tämänpäivän ongelmia. En laita esimerkkiä, koska hankalista asioista puhuttaessa asiayhteys pitäisi osata kuvata ja siihen ei omat muistikuvat enää riitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Näinkö Suomi nousuun, että kaikista heikoimmassa asemassa olevilta leikataan? Suomi on saanut huomautuksia OECD:ltä heikosta perusturvasta. Lapsiperheköyhyys on jo ennen tätä hälyttävässä kasvussa. Leipäjonosta on hankala ponnistaa parantamaan työnhakuvalmiuksiaan.

    https://yle.fi/a/74-20206904

    käpysonni käpysonni

    Ei se niinkään voi mennä että valtio elättää ihmiset, pidemmän päälle se on kestämätön tilanne. No mun puolesta voitais köyhien hyväksi luopua hyväosaisten tuista, kuten metka-tuki ja rikkaimpien lapsilisät, ketään ei näiden tukien poistaminen vahingoita. Yleensäkin tästä universalistisesta tukipolitiikasta, missä kaikki saa samat tuet tulotasosta riippumatta, voitaisiin luopua ja siirtyä tarveharkintaan tuissa, auttaisi eniten vähätuloisia tässä tilanteessa.

    Metsuri motokuski

    Kerrotko Anneli mistä noin suuret säästöt voidaan tehdä jos ei vähennetään siitä suurimmasta kulutuksesta johonka valtion varoja ohjautuu. Ymmärrät varmaan että jos halutaan saada vastaavat säästöt niin mitään yksittäistä toimintaa ei voida lakkauttaa. Jos vastaavat säästöt kohdennetaan vähemmän kuluja menevään toimintaan niin seuraukset toiminnalle on huomattavasti suuremmat.

    Kerron esimerkin. Jos keski-suomen hyvinvointialue tekee kerralla vaaditun säästön jolla budjetti vajaus korjataan. Se tarkoittaa sitä että kaikki muut kuin jyväskylän terveysasemat, hoivapaikat ja sairaalat suljetaan. Eli kaikki keski-suomen asukkaat hoidetaan jyväskylässä.  On luonnollista että näin ei voida toimia.

    Nostokoukku

    Katsoin aamulla ohjelman Tauno Matomäestä. Torpparin pojan tiestä insinööriksi, Rauma Repolan pääjohtajaksi ja Suomen keskeiseksi talousvaikuttajaksi. Ennen pääjohtajuuttaan hän kävi kauppaa sekä Neuvostoliiton että länsimaiden kanssa. Neuvostoliiton kaupasta hän totesi, että sen varassa Suomi nousi sille tasolle mitä se parhaimmillaan oli. Neuvostoliitosta hän sanoi, että siellä kansa tarvitsee kuria ja kurjuutta. Jeltsinin aikana kansa sai maistaa aavistuksen demokratiaa. Hänen mukaansa se kokemus oli sen kaltainen että varmaan menee jokunen sata vuotta ennenkuin demokratia nostaa taas siellä päätään. Hänelle oli pääjohtajaksi noustuaan vaikeaa siirtyä Porista Helsinkiin. Hän sanoi yllättyneensä kuinka vaikeaa Helsingin pään herroille oli työnteko. Ja kuinka mahdottomalta näistä tuntui kävellä tehdashallin läpi ja keskustella työntekijöiden kanssa tuotantoon liittyvistä asioista. Hän myös moitiskeli kuinka ohuen narun varassa suuret yritykset ovat enää kiinni suomalaisuudessa. Omistajat ovat pääosin ulkomaisia, johtajissa on yhä enemmän ulkomaisia, johtokuntiin otetaan yhä enemmän ulkomaisia jne. Hänen mielestään yritysten pitäisi pysyä vankemmin suomalaisina.

    P.S. Matomäki kertoi, että kun hän oli neuvottelemassa Jaakko Lassilan kanssa Kopin ja Sypin yhdistämisestä, vahtimestari ryntäsi sisään ja kehotti avaamaan tv:n, herrat olivat kuulemma uutisissa. Lassila oli tähän todennut: me emme katso uutisia, me teemme niitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vankemmin suomalaisina -juna meni jo. Jos kyseessä on kansainvälisillä markkinoilla toimiva yritys, on vain eduksi jos johto ymmärtää toimintaympäristöään eli maailmaa.

    Haluaisin että köyhät ovat poissa silmistä jotensakin inhimillisissä oloissa eli saavat vähintään asunnon ja ruuan. Asunnon ei tarvitse olla luksusta.

    Toimeentulotuki menee eri momentilta kuin sote-menot. Toki julkisia menoja molemmat, mutta eivät kuulu samaan koriin. Kela hallinnoi tuet. Työvoimatoimistot ovat nykyään kunnissa. Sote kuuluu sotealueille.

    Jos etuja on aiemmin säädetty liian hövelisti, niitä voidaan kyllä karsia. Kääntäisin katseen kuitenkin isoihin infrahankkeisiin ja yritystukiin.

    Lisäys. kaikki muut kuin Jyväskylän terveysasemat, hoivapaikat ja sairaalat suljetaan

    Tällä keinoin ei saada säästöä, jos Jyväskylässä ei ole löysää. Jos tietty määrä sairaita pitää hoitaa tietyssä aikayksikössä, tarvitaan tietty määrä potilaspaikkoja. Paikkojen siirtely paikasta toiseen ei tuo säästöä. ”Säästö” hupenee todennäköisesti siihen, että Jyväskylän päässä joudutaan vuokraamaan tai rakentamaan uusia tiloja ja palkkaamaan lisää henkilökuntaa.

    Apli

    Anneli on oikeassa, jos koko ajan leikataan vain huono-osaisimmilta ja heikoimassa asemassa olevilta yksi on varmaa että rikollisuus kasvaa ja suomen täpötäydet vankilat saa lisää asukkaita jos mahtuu… Suomen kaltaisessa maassa näitä ryhmiä on aina nyt ja tulevaisuudessa vaikka kuinka niitä patistellaan töihin yms..

    mehtäukko

    Katsoin myös T Matomäen jutun. Hän kertoi muun ohessa  ”…demokratia on kulunut ja häipynyt perustuslain alueelta , -on liikaa tahoja, jotka voivat kiristää/painostaa hallitusta..”

    Jokainen kai ymmärtää, mitä nuo lauseet tarkoittavat niputettuna asiayhteyteen…

Esillä 10 vastausta, 3,721 - 3,730 (kaikkiaan 3,737)