Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,811 - 3,820 (kaikkiaan 3,820)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Keinoja kaihtamattomat kaivosyhtiöt pärjäävät yleensä hyvin vastapelureille. Etenkin virkamiehille. Nyt kun vielä kaivoyhtiöiden ympäristövelvotteita höllennettiin. On suuri vasra, että Soklista kehittyisi uusi Talvivaara. Veronmaksajien piikkiin.

    Visakallo Visakallo

    Ulkomaiset kaivosyhtiöt tuskin haluavat tehdä suuren riskin investointeja avan Venäjän rajan läheisyyteen kaukana kaikesta. Naton 5 artikla tuskin olisi siellä asti sellaisenaan voimassa. Sokliin pitäisi järjestää aivan erityiset turvatakuut.

    Nostokoukku

    Visakin on varmaan seurannut palstan sota-asiantuntijoiden lausuntoja. Jos niihin on uskominen, niin millä aseilla, poltto-aineilla, kalustolla ja elintarvikkeilla nimeltä mainitsematon naapuri tulee kaivoksia täältä valtaamaan? Jos kyseessä on se valtio, jota epäilen tarkoitettavan, niin kaikki jonkinlaiseen valloitukseen tarvittava on loppunut. Tuskin kynnet riittävät lähteä valloituksiin Euroopan parhaiten varustautunutta valtiota vastaan., jolla on vielä erittäin yhtenäisen ja riidattoman sotilasliiton artiklat turvanaan. Vai tarkoittaako Visa uhkan tulevan vahvan kaivosvaltion Ruotsin suunnalta? Vai olisiko öljyvaltio Norja kiinnostunut Soklista?

    Visakallo Visakallo

    Heh, norjalaiset jo luopuivat Soklin kaivosoikeuksista, joten Ruotsi taitaa jäädä ainoaksi uhaksi… Totta puhuen, Venäjä on koko Ukrainan sodan ajan kehittänyt vain alle kadensadan kilometrin päässä Soklista olevaa Alakurtin tukikohtaansa. Toki päätarkoitus lienee turvata Apatiitin kaivosaluetta ja Muutrmannin rataa, mutta missään tapaukseesa tukikohdan merkitystä myös Suomelle ei pidä väheksyä.

    Tolopainen Tolopainen

    Sokli avataan jenkkien rahoilla, se on varma nakki. Kun sinne kaivetaan iso kuoppa, ryssän tankit ei ainakaan kaivoksen kohdalta tänne tule. Maasto pohjoisessa oli liian vaikeaa Hitlerin joukoille, eikä se ole siitä parantunut. Vaikka itäraja on pitkä, siinä on vähän alueita, joista raskas kalusto pääsee liikkumaan. Kohta raja on miinoitettu, ei ole vaihtoehtoja.

    mettämiäs

    En ole mikään kaivosasiantuntija, mutta olen aikoinaan liikkunut Soklin alueella ja sen verran on omakohtaista kokemusta, että otin pienen näyteen tulitikkuaskiin siitä ruskeasta mururakenteisesta maaperästä, mitä alueella on. Sokli poikkeaa täysin ympärillä olevasta alueesta niin maaperän kuin puustonkin suhteen.

    Jos Sokli haluttaisiin avata tuotantoon, asiantuntijoiden mukaan valmiina on tällä hetkellä käytännössä 0 % eli ihan puolivalmis kaivos se ei vielä ole…

    Tolopainen Tolopainen

    Sokliin on Sodankylästä matkaa 150km, on kaukana kaikesta. Pitäisi rakentaa rautatie. Jos tehdään myös iso tuulipuisto alueelle saadaan sähköä suoraan ilmasta. Myös rikasteen kuljetukset hoituisi ilmaisella sähköllä. Edellytykset kaivoksen avaamiselle ovat parantuneet huomattavasti, kun tuulivoima tuli käyttöön.

    Nostokoukku

    Tuleeko jenkkien kaivamasta kuopasta niin iso, että valloittajan ohjuksetkaan ei lennä sen yli?

    Satelliittikuvien perusteella Alakurtti ja joku muukin tukikohta tyhjennettiin kalustosta ja miehistä pian Ukrainan sodan alettua.

    narisija

    No, puolivalmiskin kaivos saattaisi kelvata. Vain kymmenkunta kilometriä kun on erään nimeltä mainitsemattoman naapurimaan rajalle….

    Varmaankin, kunhan asiat tarpeeksi tollosti pelataan, (1940 – 1941). Sekään, että menetettyä kaivosta sen aikaiselle sydänystävälle suorastaan tyrkytettiin, ei voinut olla vaikuttamatta kaivoksen menetykseen.

    siniluoto

    onnea ja menestystä ouralle.

    Tosin amerikan valloituksesta on toisenlaisia kokemuksia.

    https://areena.yle.fi/1-76900439

    Olisiko Intia parempi suunta

Esillä 10 vastausta, 3,811 - 3,820 (kaikkiaan 3,820)