Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,891 - 3,900 (kaikkiaan 3,900)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Venäjä ja Saksa ovat kumpikin olleet Suomen kannalta kalliita ”ystäviä”. Jos lähdetään sota-ajasta liikkeelle, niin Sota Neuvostolliittoa kanssa maksoi aika paljon, Lapin sota Saksan kanssa ja Lapin hävitys maksoivat aika paljon lisää. Sotakorvaukset Neuvostoliitolle tekivät 5-6 miljardia euroa. Saksahan ei koskaan korvannut Suomelle mitään Lapin hävityksestä. Saksojen yhdistyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen lopetti kummankin maan kanssa tehdyn bilateraalikaupan kuin seinään. Taas paloi muutama miljardi. Sitten alkoi itäisen Saksan jälleenrakennus, joka nosti eurooppalaisen korkotason kohti taivasta, koska pääomien tarve oli siellä lopputon. Suomeen tuli lama, yli 15% lainakorot ja yhteensä lähes 50% devalvaatiot. Suomen Palkkaturva maksoi osaltaan melkoisen siivun itäisen Saksan jälleenrakenuksesta. Sitten tulivatkin metsäyhtiöiden seikkailut, UMTS, Uniper, ja Fortum. Suomalaisille riitti, että sai haettua käytettyjä autoja Saksasta ja vodkaa ja vaimoja Venäjältä. Sitten vielä jotkut ihmettelevät, miksi emme olekaan yhtä vauraita kuin muut pohjoismaat!

    Nostokoukku

    Eikös sieltä Venäjältä ainakin puuta, energiaa ja lannoitteita tuotu ennen sotaa. Lannoitteita kulkee vieläkin. Samoin nikkelijunat puksuttavat tänne edelleen, koska venäläiset tarvitsevat kipeästi ainetta pyssynkuuliin. Puu ja sähkö taitaa olla poikotissa. Se on hyvä, jos eivät sinne enää investoi. Kasakka ottaa sen mikä on otettavissa. Laittaisivat nekin rahat kotimaahan ja veisivät sitten valmista tavaraa, jos maksukykyä löytyy.

    konstapylkkerö2

    Trumppi kertoi puheessaan, että tullit korvaa jatkossa veronmaksun Jenkeissä. Tuohan on hieno keksintö; laitetaan mekin kovat tullit ja lopetetaan verojen kerääminen. Taloudellinen buusti monella tapaa.

    MaalaisSeppo

    Odotellaan vielä tullien kanssa, miten Trumppi onnistuu. Jos näyttää hyvältä, niin seuraavassa hallitusohjemassa sitten. Ehkä laitetaan paremmaksi ja verotkin tulevat valtion maksettaviksi.

    Perko

    Stalinin kasakat ovat vieneet Suomelta Karjalan, alueita Kainuusta  ja Petsamon. Kun Putinin rosvot lähtee  Ukrainasta niin ei ole tarvetta avata  rajalla porttia, 600 000 suomalaista ei tarvitse puun tuontia  !

    Nostokoukku

    Mutta metsäteollisuuden vuoristoneuvokset tarvitsevat pitääkseen ne 600 000 suomalaista kurissa ja herran nuhteessa.

    Apli

    Puolueet sopivat miljardiluokan sopeutustavoitteista ensi vaalikaudelle – vasemmistoliitto jäi ulos | Politiikka | Yle

    Kovat on tavoitteet..

    Puolueet ovat julkistaneet yhteiset laskelmansa tulevien vuosien julkisen talouden sopeutustarpeesta. Seuraava hallitus joutuu leikkaamaan menoja tai lisäämään tuloja 8–11 miljardia euroa kautensa aikana, toteaa eduskuntapuolueista koostuva velkajarrutyöryhmä raportissaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos amerikkalaiset eivät osta ulkomaisia tavaroita (koska korkeat tullit), ei muut myöskään osta amerikkalaisia tavaroita (koska vastatullit). Molemmat häviävät kun maailmankauppa vähenee. Puolustusteollisuudessa Trump haluaa että eurooppalaiset huolehtivat enemmän omasta puolustuksestaan, mutta aseet pitäisi ostaa heiltä. Kannattaa kehittää omia eurooppalaisia ratkaisuja. Sama koskee monta muuta elämänaluetta ja lisää taloudellista toimeliaisuutta Euroopassa. Tässä mielessä Trump on meille hyödyksi – hän tekee Euroopasta omavaraisemman.

    Perko

    Satosen porukka perustaa tuottavia  yrityksiä joilla seuraava hallitus nostaa nykyisten lisäksi 20 Miljardin  kehityksen.  Satonen tarvitsee vielä pari kierrosta kauko-Idässä ja Aasiassa  niin kyllä lähtee.   Näin on alustavasti suunniteltu.

    siniluoto

    Olympialaisten 2026 aikana suomen talouselämän kehitys otti aimo harppauksen nykyaikaan.

    Kivikaudesta pronssikauteen ja jopa välähdys hopeisesta tulevaisuudesta.

Esillä 10 vastausta, 3,891 - 3,900 (kaikkiaan 3,900)