Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,951 - 3,960 (kaikkiaan 4,010)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Eikös meillä pitänyt olla jo viime vaaleissa se sähköinen äänestys? Annetaan sekin homma amerikkalaisen pilvipalvelun haltuun, niin saadaan aina sellaisia vaalituloksia kuin kulloinkin tarvitaan! Samalla loppuu vanhojen reumatismisormien turhat äänestykset kokonaan…

    Panu Panu

    Kelan päätösten automatisointi tekoälyllä on ihan järkevää. Sensijaan siinä, että tästä maksetaan 600 miljoonaa jenkkiyhtiölle ei ole mitään järkeä. Samalla mahdollisesti Kela-tiedot talletetaan USA:ssa sijaitseville palvelimille.

    Sähköinen äänestys olisi järkevä ja se on Virossa tajuttu jo kauan sitten. Suomessa oli yksi kokeilu, jossa äänestyspaikalla pääsi äänestämään sähköisesti. Se epäonnistui, koska lokien mukaan muutama äänestäjä ei ollut lopuksi painanut ”Äänestä”-nappia ja asia tulkittiin niin, että äänestäjät luulivat äänestäneensä. Sen jälkeen ei ole sähköisestä äänestämisestä Suomessa puhuttu.

    On mielenkiintoista, että pari epäselvää tapausta torpedoi sähköisen äänestämisen  kun taas lippulappuäänestyksessä ääniä hylätään merkittävä määrä ties mistä syystä. Sitä ei kukaan tunnu näkevän ongelmana. Lisäksi tulos aina muuttuu tarkistuslaskennessa ja herää kysymys miksei laskettaisi kolmatta ja neljättä kertaa niin aina saataisiin vähän eri tulos.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sähköiseen äänestykseen on helppo ratkaisu: äänestyskopin portti lukitaan sisään mentäessä ja se ei aukene ennen kuin on painanut nappia.

    Panu Panu

    Pitää olla oikeus myös äänestää tyhjää. Virossa homma hoituu kotoa käsin mikä nostaa äänestysprosenttia ja vaikuttaa äänijakaumaan, demokratia toteutuu paremmin. Nykyiset päättäjät Suomessa eivät kuitenkaan välttämättä halua edistää demokratiaa.

    Visakallo Visakallo

    Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalla on nyt paljon suurempi asema kuin hän ehkä itsekään osaa täysin hahmottaa. Näyttävä irtaantuminen velkajarrusta tuo kyllä ihan oikeasti paljon ääniä vasemmistoliitolle, -jopa niin paljon, että demarien pääministeripaikka voi olla jopa vaarassa. Minjasta on siten tullut Antin painajainen! Vaaleissa voimme vielä nähdäkin melkoisen yllätyksen, eli nykyinen hallituspoja jatkaisikin keskustalla täydennetynä.

    Kurki Kurki

     Pitäisi tuo menojen lisääjä ay saada myös mukaan vastuuseen

    Niin pitäisi, mutta onko tämä sitä. Nykyiseen julkisen sektorin palkkasummaan 32 miljardia/v jo 2025 tehdyn pakkasopimuksen mukaan 10% palkankorotukset lisäävät menoja 3 miljardia vuodessa. Näiden palkankorotusten peruminen riittäisi tasapainottamaan valtion menot. Noihin palkankorotuksiin tarvittaisiin jo 2,7 % talouskasvu. Suomen BKT on 230 miljardia ja kasvu 2,7 % antaa lisäytä 6 miljardia, josta veroja puolet 3,0 miljardia. Kyseessä siis bruttopalkkojen nousu. Valtio-ja kuntatyönantajalle palkkakustannukset saadaan kertomalla bruttopalkka n. 1,5. Todellinen BKT kasvutarve olisi 4% kattamaan nuo palkankorotukset.

    Julkisen sektorin (kunta-, hyvinvointialue- ja valtio) palkkaratkaisut vuosille 2026 ja 2027 on hyväksytty toukokuussa 2025. Sopimuskausi on yleisesti 1.5.2025–29.2.2028, ja palkat nousevat sopimuskaudella yhteensä noin 7,8–9,5 prosenttia

    Kun Troikka hoiti Kreikan valtiontalouden kuntoon, niin julkisen sektorin palkkoja leikattiin siellä 40% eli tuo tarkoittaisi Suomessa julkisen sektorin  palkkamenojen laskua 20 miljardiin (0,6*32=20) nykyisestä 32 miljardista.

    Apli

    Toinen vaihtoehto palkkojen leikkaukselle on työntekijämäärän raju vähentäminen ja sitähän nyt tapahtuu koko ajan julkisella puolella, tosin homma on vasta alussa, kiitos tekoälyn ja valtion kurjan taloustilanteen..

    Metsuri motokuski

    Julkisen alan supistuminen on ihan ok kunhan muistetaan myös supistaa julkisen alan tehtäviä. Se että tehtävät hoidetaan vähemmällä henkilöstöllä niin asiat pitkittyy ja lopulta jäävät hoitamatta. Byrokratiatyöryhmä ei ole oikein saanut mitään aikaan.

    Nostokoukku

    Niin on meneteltävä kuin Motokuski sanoi. Joka toiselle hoitajalle ja lääkärille lopputili ja vain joka toiselle potilaalle annetaan hoitoa. Vuoroviikoin parittomille ja parillisille hoitoon pyrkiville ainoastaan ovi auki. Kuntien rakennusvalvonnassa vain joka toinen rakennuslupa käsittelyyn, muut roskakoriin. Perusopetuksessa seulotaan oppilaista puolet, jotka jäävät kouluun. Loput tolvanat siivoamaan ja keräämään risuja. Näin säästetään kymmenen miljardia vuodessa. Säästöt laitetaan puolustusmenoihin.

    Metsuri motokuski

    Nostokoukulla kyllä hyvä visio. Tietääkseni suomen julkinen sektori ei ole mitenkään erityisen suuri verrattuna muihin maihin. Jotain keskiluokkaa mutta taitaa sekin meidän tulokehitykselle olla liikaa.

Esillä 10 vastausta, 3,951 - 3,960 (kaikkiaan 4,010)