Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 3,971 - 3,980 (kaikkiaan 3,998)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Kahl:n ja käpysonnin kanssa samoilla linjoilla. Noiden järjestöjen tuissa on näköjään se ongelma että ne ovat jonkin puolueen äänestäjiä. Kukaan harvoin haluaa tehdä mitään negatiivista joka voi aiheuttaa kannatuskato puolueessa. Sen vuoksi pitäisi etsiä aina joku muu taho joka tuen poistaa. Kepulle on tunnetusti vaikeita asioita metsä ja maaseudun tukien poisto.

    konstapylkkerö2

    Metsäpuolen tuet tuottaa lisäarvoa kansantalouteen. Ihan eri asia kuin esim. jonkun poliittisen järjestön tukeminen.

    Perko

    Maataloustukien poistaminen ja siirtyminen markkinaehtoiseen hinnoitteluun nostaisi ruuan kuluttajahintaa merkittävästi enemmän kuin pelkän tukisumman verran, sillä alkutuotannon kustannusnousu kertaantuu jalostusketjun prosentuaalisten katteiden, kasvavien rahoituskulujen ja arvonlisäveron vuoksi. Viljelijän taloudellinen riski kasvaisi tukien poistuessa, mikä pakottaisi sisällyttämään korkokulut ja markkinaheilahtelut hintoihin, samalla kun kaupan ja verottajan euromääräiset osuudet paisuisivat lopputuotteen kallistuessa, niukkuuden luoma kerroin nostaisi hintoja moninkertaiseksi. Lopputuloksena olisi siirtyminen verovaroin tuetusta vakaasta hintatasosta suoraan kuluttajan maksamaan, kansainvälisille suhdanteille alttiiseen ja selvästi kalliimpaan ruokakoriin.

    Makarov

    Mastaloustuki on käytännössä tuki normi kansalaisille pitäen ruuan hinnan kohtuullisena. Tätä on joidenkin vaikea ymmärtää että tuki palvelee eniten köyhimpiä ihmisiä että heilläkin on vara syödä terveellisesti jos siihen halua on.

    Metsuri motokuski

    Jo nuo kaksi  – kolme kirjoitusta todistaa sen kuinka vaikeaa on valtion tuista päättää. Lähinnä niiden poistoista. Niihin  liittyy niin paljon intohimoja ja kuvitteellisia perusteita ettei mikää ole niin vaikeaa. Jo pelkästään se että kunnilta poistetaan valtio  tuet niin muuttaisi suomen kansantaloutta huomattavasti. Olisi vain yksi tuki jonka poistaa.

    Apli

    Itse kannatan tuota kehitysavun poistoa, ja eri järjestöjen tukien poistoa, sekä sitä että hyvätuloisilta lapsilisät pois.. Mutta helpot ratkaisut vissiin tehty ja Purra lupasi keväälle lisää satojen miljoonien sopeutuksia. Demari vetoinen seuraava hallitus sitten korottaa veroja reilusti kuten heillä on vähän ollut tapana, toki joutuvat tekemään muutakin jos velkajarru meinaa pitää..

    Metsuri motokuski

    Tuo kehitysapukin on niin ja näin. Sen ymmärrän että suora rahan lappaminen ei käy mutta yrityslainat ehkä joo. Monet maat antavat kehitysapua yrityslainojen muodossa ja ottavat osan yrityksen tuotosta itselleen. Sehän voisi olla jopa kannattavaa. Mutta silloin täytyy katsoa vähän verhon takaa näitä ihmisoikeuskysymyksiin. Sipilän hallitus muutti aikoinaan näitä tukia yritystuiksi. En tiedä kuinka ne ovat menestyneet.

    konstapylkkerö2

    Mitä kuvitteellisia perusteita on metsätalouden tukien vaikutuksesta kansantalouteen, sen vientituloihin esim?

    Visakallo Visakallo

    Ranskalainen L’Oréal on maailman suurin kauneusyritys. 2025 liikevaihto oli 44,05 miljardia euroa, kasvaen 4,0 % . Yli 90 000 työntekijää yli 150 maassa. L’Oréal Finland Oy toimii Espoossa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2024 oli 85,5 miljoonaa euroa, ja se työllisti 84 henkilöä.

    Vertailun vuoksi: Suomalaisen Lumenen liikevaihto 2024 oli 102 miljoonaa euroa. Työntekijöitä kansainvälisesti yht. 350. Eli kasvuvaraa Lumenella Espoon Kauklahdessa olisi vielä hieman…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lumenella tuossa lienee myös valmistus – Lorealilla vain myynti? Kustannusrakenne on erilainen.

Esillä 10 vastausta, 3,971 - 3,980 (kaikkiaan 3,998)