Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,041 - 4,050 (kaikkiaan 4,069)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Onhan ne maksut  kieltämättä nyt aivan toiset kuin silloin 33 vuotta sitten, kun nykyinen kiinteistövero korvasi katumaksun, manttaalimaksun ja asuntotulon veron. Vertasin omalta osaltani niitä ensimmäisten vuosien summia nykyisiin, niin olivat tosin aika lähellä toisiaan, mutta markat olivat muuttuneet euroiksi, ja vaikka rakennuksia on nyt vähemmän, ja ne ovat lähes kaikki vanhempia kuin silloin. Ainoa pieni lohtu on, että nykyistä asuinrakennusta lukuunottamatta kaikki muut ovat vuokraus- tai muun yritystoiminnan käytössä, joten niiden osalta saa kiinteistöveron verovähennykksiin, eli olen toiminut vanhan SKDL:n vaalilauseen mukaan! Täällä kiinteistökartoituksessa löydettiin lähes neljätuhatta rekisteröimätöntä rakennusta. Kartoituksen myötä kyseiset rakennukset lisättiin yhteensä 1 425 kiinteistölle. Verottajalle lähetettiin korjattuja ja lisättyjä rakennustietoja lähes 4 900 kappaletta. Maastomittauksia tehtiin yli 2100:lla rakennuspaikalla.

    konstapylkkerö2

    Kyllä kiinteistöverot on nousseet samalla lailla kuin ajoneuvovero . Mutta itse pitää silti oma tie pitää kunnossa kesät ja talvet. Eikä ole katuvaloja. Ne loppuu saman kylätien varrella olevan kunnan rakennustarkastajan talon kohdalle.

    Visakallo Visakallo

    Pientä viilausta joudun nyt kinteistöveron suhteen verottajan kanssa tekemään, kun tähän ranta-asemakaava alueella olevalle 3500 neliön tontille oli jostain tupsahtanut yli 40 000 euron arvoinen maatalousrakennus, vaikka ei tässä kyllä vuoden 2004 jälkeen ole ollut kuin vain tämä asuintalo ja takapihalla muutaman kuution kokoinen aurinkosähkövarasto, ja sen päällä vihreä pressu. Enteileekö tämä jo sitä tulevaa sähkönhinnan nousua Irlannin ja Saksan tapaan…

    MaalaisSeppo

    On olemassa tahoja, jotka lähettävät aiheettomia laskuja ja jotkut haksahtavat niitä maksamaan. Miksei myös verottaja toimisi niin? Jos verotettava huomaa virheen se korjataan sopivan selityksen kera ja sillä sipuli.

    Itselläkin on aiheettomasta kiinteistöverosta kokemuksia. Meillä on rakentamaton rantatontti. Eräänä vuonna siitä tuli ensin tavanomainen kiinteistöverolappu ja parin viikon päästä uusi, joka peruutti edellisen. Uuden mukaan tontin rakennusoikeus oli täysinääräisesti käytetty juuri rakennetulla loma-asunnolla. Otin yhteyttä verottajaan ja lupasin maksaa verot, jos verottaja hommaa ko rakennukset. Lupasin vielä tarjota kyydin, jotta verottaja voi tarkistaa tyhjän tontin. Verotajan edustaja sanoi, että heidän päätöksensä perustui paikallisen rakennusvalvonnan antamiin tietoihin. Lupasi tarkistaa asian. Parin viikon päästä tuli uusi, oikeisiin tietoihin perustuva verolappu. Mahdonta tietää oliko kysessä vain yritys rahastaa tietämätöntä.

    Nostokoukku

    Markka-aikaan verrattuna kiinteistövero on pysynyt samana, vain valuutta on vaihtunut euroksi. Mutta niin on kaiken muunkin kohdalla. Markka-aikaan satasella sai kaksi muovikassia ruokaa perheelle viikonlopuksi. Nyt 20 eurolla ( n. 120 markkaa) tehdyt ostokset sopivat taskuun. Tankkasin Nisukan ja otin vaimolle bensaa kanisteriin ja itselle vara-dieseliä pöntöllisen. Meni yli 170 €. Jos markka-aikaan mittari olisi näyttänyt 1000 markkaa, tankkaus olisi jäänyt monelta puoleen tankilliseen.

    Kurki Kurki

    Aikamoista sokeutta.

    Itse aiheutettu.

    Kotimainen palkkataso määrää kunkin valtion hinta-tason.

    Nostokoukku

    Niimpä. Mutta eikö ole Pullo-Kurki upea asia, että nykyinen äärioikeistolainen hallitus on paneutunut huolella tähän ongelmaan järjestämällä meille Euroopan suurimman työttömyyden. Hintatason nostajia on entistä vähemmän. Etenkin korkeakoulutettujen työttömyyttä hallitus on järjestellyt esimerkillisesti. Palkankorotukset ovat yleensä prosenttipohjaisia, mitä suurempi lähtötaso, sen suurempi korotus. Nyt näitä hintatasoa nostavia korotusten kärkkyjiä on entistä vähemmän, ja valtiontalous tykkää. Jos nykyinen hallitus saa jatkaa, ja miksipä ei, kukaan ei lähde äärioikeiston kanssa hallitukseen, suomalainen työmies päätyy seuraavalla hallituskaudella sinulle Pyhään Punaiseen kirjaan. En nyt muista taulukon numeroa, mutta ainakin silmälläpidettäväksi. Valtiontalouden kannalta ensiarvoisen tärkeä tekijä, että palkollisia on mahdollisimman vähän.

    käpysonni käpysonni

    Ei meidän hallitus ole äärioikeistolainen. Suomi vaan on ollut niin äärivasemmistolainen vuosikymmeniä, että normaali oikeistolaisuus leimataan ”äärioikeistolaisuudeksi”

     

    Metsuri motokuski

    Juuri näin. Nostokoukku tulee vielä pettymään kun hänen toivoma demari vetoinen hallitus jatkaa säästötoimia vielä enemmän tsi saman kuin tämä hallitus.

    Yksikään hallitus ei voi luoda työpaikkoja. Sen luo vain yritykset. Yritykset luovat silloin työpaikkoja kun kysyntää tuotteille on.  Aika yksinkertaista.

    Nostokoukku

    Eivät demarit lähde hallitukseen ääriliikettä edustavan persujen kanssa. Kokoomuksen kannatus ei riitä sinipunaan, ei edes parin äärioikeistolaisen takiaispuolueen kanssa. Keskustasta ei ole enää apua hallituspohjan rakentamisen kanssa. On vajonnut pienpuolueeksi. Joten nykyinen hallituspohja jatkaa. Valitettavasti.

    Hallitus ei luo työpaikkoja, paitsi toimillaan julkiselle puolelle. Ja sehän on hyvin pieni merkitykseltään vähäinen ja vain kansantaloutta rasittava ala. Hallitus luo edellytyksiä säälliseen elämään, jolloin ihmisille käy mahdolliseksi kuluttaa. Näin ihmiset luovat työpaikkoja yrityksiin, jotka toimittavat tavaraa kulutukseen. Vielä yksinkertaisempaa.

Esillä 10 vastausta, 4,041 - 4,050 (kaikkiaan 4,069)