Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,051 - 4,060 (kaikkiaan 4,069)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Yritykset luovat silloin työpaikkoja kun kysyntää tuotteille on.

    Näin se on, kysyntäähän tuotteile olisi, mutta me vaan rakennellaan aitoja…..

    Metsuri motokuski

    Se on totta. Oppositio ei halua perintöveron poistoa, haluavat listaamattomat yritykset verolle ja irtisanomisoikeuteen heikennyksiä edes tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Jne jne jne

    Nostokoukku

    Eivät yritykset luo työpaikkoja. Niitä luovat ihmiset, jos heillä on toimeentuloa ostaa yritysten tuotteita. Yksikään yritys ei voi työllistää eikä pysyä pystyssä, jos kukaan ei korvaansa lotkauta sen tuotteille. Eikös se ole tämä kysynnän ja tarjonnan laki. Taloudellisesti hyvinä aikoina saattaa jonkun aikaa kipristellä täysin turhaakin rompetta tuottava yritys. Esimerkkinä maan suurimman matkailuautoyrityksen konkurssi. Aina on joku , jonka taskussa rahat polttavat ja ostavat vaikka turhaa. Taloudellisesti vaikeina aikoina eivät tahdo pysyä pystyssä välttämättömyystuotteitakaan toimittavat yritykset. Esimerkkinä lukuisten rakennusyritysten konkurssit.

    Visakallo Visakallo

    Kauppalehtikin pohtii tänään asiaa pääkirjoituksessaan:

    Suomessa tarvitaan yhteinen näkemys siitä, millaista teollisuutta maahan halutaan ja mitä se edellyttää. Suomeen tyrkyllä olevat teollisuuden investoinnit nojaavat siihen, että sähköä on tarjolla paljon, päästöttömästi ja edullisesti. Sähkö on ollut Suomen kilpailuetu, mutta alkuvuoden vähätuuliset pakkasjaksot havahduttivat siihen, että sähkön hinta nousee ja pula uhkaa, jos ei tuule.

    Visakallo Visakallo

    Ei taida nämä nykyiset hyvinvointialueetkaan kovin paljoa Suomea suosta nostaa. Naapurikunnalle kävi se kaikkein pahin mahdollinen, eli rakensivat aivan äskettäin uuden sote-keskuksen turvatakseen paikkakunnan terveyspalvelut. Nyt sitten vietiinkin lähes kaikki kerralla, ja miljoonien investoinnit, vuodeosastot, keskuskeittiöt, yms. jäivät kunnalle tyhjän pantiksi. Vanhuksille ruoka tuodaan nyt pakastettuna Vantaalta ja kotihoito ulkoistetaan. Konttilääkäriä on nyt ajateltu joskus käymään johonkin kaupan parkkipaikalle. Kela-taksit ja hautaus-urakoitsijat saivat tosin hieman lisätöitä.

    Visakallo Visakallo

    Aivan huonoksi ei olla täällä meilläkään jääty. Tehdään ruoat tuonne toiseen naapurikuntaan ja siellä tekevät taas vastaavasti tänne! Älkää syyttäkö valehtelijaksi, kyllä tämä on aivan totta.

    Tolopainen Tolopainen

    Suomi ja Ruotsi ovat ainoita länsimaita, joissa on terveyskeskuksia. Niille ei voi ennustaa ruusuista tulevaisuutta,on aivan sama missä käy lääkärin vastaanotolla. Lääkäri voi pitää vastaanottoa vaikka oman asuntonsa yhteydessä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eikö terveyskeskuksen tiloihin voisi tulla yksityinen hoitokoti?

    Visakallo Visakallo

    Suomessa ollaan aina oltu innokkaita nimeämään terveyspalveluita uudelleen. Ensin oli ”Hartolan sairaala”, 1970-luvulla siitä tuli ”Itä-Hämeen kansanterveystyön kuntainliiton Hartolan vuodeosasto”. Sen jälkeen nimet taas lyhenivät, ja oven päällä luki ”Terveyskeskus”, sittemmin ”Tervysasema, ja nyt ”Sotekeskus”.

    Apli

    Halpa sähkö on ollut pelastus varmasti ns raskaalle teollisuudelle suomessa ja nyt esim kemiateollisuus on havahtunut että sen aika voi olla ohi ja vaati lisää ydinvoimaa, jos halvan sähkön etu häviää niin riski siihen että teollisuus perässä..  Toinen asia että teollisuuden sähkötukiin ja muihinkaan tukiin ei enää ole yksinkertaisesti varaa tässä maassa.

Esillä 10 vastausta, 4,051 - 4,060 (kaikkiaan 4,069)