Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,071 - 4,080 (kaikkiaan 4,144)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan professori V-P Tynkkynen sanoi viime vuonna: ”Reaalipolittisista syistä meidän on siedettävä lannoitekauppaa Venäjän kanssa.” Suomeen tuotiin 13 miljoonan euron edestä valmiita lannoitteita, 45 miljoonan euron edestä epäorgaanisia kemiantuotteita ja 18 miljoonan euron edestä orgaanisia kemiantuotteita. Näistä osa varmaankin lannoitteiden raaka-aineita. Kotkan satamassa on venäläisten omistama 180 000 tonnin varastokompleksi, mistä hoidetaan lannoitekauppaa. EU-alueen lannoitteista vieläkin tulee reilu neljännes Venäjältä.

    Visakallo Visakallo

    Neste Oy hankkii tarvitsemastaan raakaöljystä edelleen suoraan Venäjältä n. 15%, ja todennäköisesti osan myös erilaisia kiertoteitä pitkin. Hyvin harvoinhan asiat ovat juuri sitä, miltä ne ulospäin näyttävät.

    Nostokoukku

    Niin ne talous-  ja kauppapakotteet purevat. Miksiköhän Harjavallan nikkelitehdasta ei ole kansallistettu? Olisi edes vähän saatu takaisin Fortumin ja muiden idänristiretkeläisten menettämiä investointeja.

    Visakallo Visakallo

    Suomalainen Kone Oy havittelee ostaa saksalaisen hissiyhtiö TK Elevatorin, jonka hinta on 25 miljardia euroa, eli saman verran kuin Kone Oy:n arvo. Kyseessä olisi Suomen ylivoimaisesti suurin yrityskauppa. Tähän asti suurin on vuonna 2016 Nokian  tekemä ranskalaisen Alcatel-Lucentin  osto 15,6 miljardilla eurolla. Saksa on tunnetusti ollut suomalaisille suur-yrityksille äärimmäisen haasteellinen maa. Sieltä ei tähän asti ole yksikään yhtiö tainnut selvitä kuivin jaloin.

    Apli

    Nordea liittyi niiden yritysten joukkoon joiden pitää vähentää työntekijöitä kun tekoälyä otetaan käyttöön, Nordealla se tietää 1500 lähtöpassit, mitä isot edellä sitä pienet perässä, homma vasta alkumetreillä.

    Nostokoukku

    Sekin vaikuttaa varmaan osaltaan pankki-alan työpaikkoihin, että asiakkaita ei enää päästetä pankkeihin. Onkohan Nordeassa keinoälyn sisäänajo jo saatu päätökseen? Nordeassahan on ollut viime vuosina ylivoimaisesti eniten toimintahäiriöitä.

    Tolopainen Tolopainen

    Suomen talous ei tietenkään enää kasva millään keinoilla. Verotuloja ei kerry, jos pienituloiset eivät osallistu nykyistä enemmän verojen maksuun. Suurituloisten osuus on tulonsaajista 10%, maksavat yli puolet valtiontuloveroista. Onko muka oikeudenmukaista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kovaa vääntöä maatalous- ja koheesiorahojen hallinnoinnista. Nämäkin vaikuttavat tuleviin talousnäkymiin, joten ei ole ihan pieni asia miten käytöstä päätetään. Liittyy paitsi asiasta kiistelevien, läheisesti myös MMM:n ja TEM:n toimialaan.

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/62a33dd2-9f74-4537-8e56-10088d7b4a31

    Nostokoukku

    Perhetuttumme on kaupan kassalla töissä. Ilmeisesti ”työvoimapoliittisista” syistä hän joutuu tekemään pääasiassa kuusituntista työpäivää. Työstä hänelle jää verojen jälkeen käteen vähän yli tuhannen euroa kuukaudessa. Vaimoni ansaitsee yrittäjänä 13 000-15 000 euroa kuukaudessa. Hän ei ole varmaankaan vielä laskettavissa  suurituloisiin. Hän maksaa toiminimellä tehdystä työstään veroja 5 000-6 000 euroa ennakkoveroina. Vähennyksiä ei juuri ole, työkaluina pääasiassa vanhus- ja vammaishuollossa lämpimät kädet ja ymmärtäväinen iloinen mieli. Verojenkin jälkeen vaimolleni jää hieman enemmän tilaa ja mahdollisuuksia hoitaa rahan suhteen elämäämme kuin tuttavallemme joka työskentelee siellä kassalla. Onko oikeudenmukaista vai ei. Makuasia. Mutta itse en olisi valmis kiristämään ainakaan tuon kassatyöntekijän verotusta.

    Nostokoukku

    Kovaa vääntöä rahojen hallinnoinnista…

    Missä haaska on, sinne korpit kokoontuu.

Esillä 10 vastausta, 4,071 - 4,080 (kaikkiaan 4,144)