Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,081 - 4,090 (kaikkiaan 4,096)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    No jopas on tulot, hieroja tienaa enemmän kuin lääkärit terkkarissa. Luulisi vaimon ostavan Koukulleen uuden kiesin kerran vuodessa.

    Nostokoukku

    Ei vaimoni ole hieroja. Hän tekee työtä pääasiassa vammaispalvelussa. Asiakkaana mm. kuurosokea. On ihmeellistä kuinka hyvin pystyvät keskustelemaan toistensa käteen viittomalla. Harvalla lääkärilläkään on tuota taitoa, joten emäntä on tulkkina lääkärireissuillakin.

    Mitä minä sillä uudella autolla teen? Naapureita varten ei uusia autoja meille hankita. 4 000 euroa pysyy kattohintana edelleen. Emäntä tekee niin pitkää päivää ja työviikkoa, että ulkomaanmatkatkin on poissuljettu. Eikä sinne lähdetä muutenkaan, ei kiinnosta kumpaakaan. Vähäiset vapaahetket on kotona hyvä olla.

    P.S. Tarkoitus ei ollut levennellä kenenkään tuloilla. Otin vain hyvin osuvan esimerkin tästä omasta piiristä, kun aina päivitellään kuinka suurituloisilla on veroineen kurjaa.

    käpysonni käpysonni

    Kenenkäs kustannuksella vaimosi noin hyvin tienaa? Vammaisilta ja heidän omaisiltaan rahat nyhtää?

    Ja vielä valitetaan että vanhusten ja vammaisten hoito on muka kriisissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On aika eri asia olla yrittäjänä tai kuukausipalkalla, joten suoraan ei voi tuloja vertailla, vaan pitää huomioida eri kulurakenne. Yrittäjän asiakas voi vammaispalveluissa olla myös yksityinen, mutta useimmiten lienee hyvinvointialue.

    Nostokoukku

    Asiakkaana pääasiassa hyvinvointialue, kilpailutuksen kautta, mutta myös yksityisiä, jotka eivät halua vielä laitioshoitoon ja on varaa ja halua maksaa.

    P.S. Vaimoni ajaa työajonsa 400 euroa maksaneella pienellä autolla, nyt jo yli kaksi vuotta. Oli halpa, kun ei kenellekkään kelvannut. Bensakäyttöisellä sellaisella, ei sähköautolle. Hyvin on luonto tuohon autoon mahtunut. Syksyllä taas katsasti, vain käsijarrua oli leimaan säädettävä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitäs kaikkea puusta saakaan? Nyt sen tietää myös kuningas Charles.

    https://uusipuu.fi/

    Nostokoukku

    A.J. on oikeassa. Verojen jälkeen on tienastista vielä erinäisiä menoja. Ei se nyt niin ameriikan tienaamista ole. Mutta pelivaraa jää kuitenkin hieman reilummin kuin sille kassaneidille.

    Käpysonni. kenenkäs kustannuksella….rahat nyhtää…

    Ei ole kysymys kenenkään kustannuksella elämisestä eikä rahojen nyhtämisestä. Pääosa töistä on tullut julkisen kilpailutuksen kautta tai palvelun laadun perusteella niiltä yksityisiltä jotka siitä ovat valmiit maksamaan. On vanhuksia, jotka ovat vannottaneet vaimoani lupaamaan, että hän hoitaa heidät kotona hautaan saakka. Näin on monen kohdalla käynytkin. Työ on raskasta, alle 12 tunnin työpäiviä tulee erittäin vähän. On seutukunnalle perustettu vastaavia palveluita tarjoavia yrityksiä vuosien varrella muitakin. Ensimmäiseksi on ”investoitu” pariin uuteen katumaasturiin, kaksi kertaa vuodessa on lähdetty pitkälle ulkomaanmatkalle vähän tuulettumaan. Jostain syystä suuret eleet ja palvelun laatu eivät vain ole jostain syystä kohdanneet ja pitkään pysyviä asiakkaita ei oikein ole ollut tarpeeksi. On häivytty markkinoilta vähin äänin. Tämä työ kun on hyvin usein sananmukaisesti käsien lyömistä paskaan.

    käpysonni käpysonni

    Ok,  Nostokoukku, kiitos selvityksestä, sori että olin vähän kitkerä, vaimosi on taatusti tienestinsä ansainnut, tekee arvokasta työtä.

    Visakallo Visakallo

    Jatkossa valmiit työpaikat tulevat edelleen vähenemään, eli yrittäjien osuus tulee nykyisestä lisääntymään. Vanhempien ja koulun pitää antaa tähän valmiuksia. Kyllä meillä ainakin yrittäjäkavatus on aina aloitettu lapsille ja lastenlapsille jo alle kouluiässä. Kun ymmärtää yrittämistä, arvostaa paremmin myös palkkatyötä ja työnantajia.

    Tolopainen Tolopainen

    Voisitko avata menetelmää, miten koulutatte alle kouluikäisiä yrittäjiksi. Pelaatko Monopolia lasten kanssa.

Esillä 10 vastausta, 4,081 - 4,090 (kaikkiaan 4,096)