Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,151 - 4,160 (kaikkiaan 4,177)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hakata vai säästää, pohtii Pekka Juntti.

    https://yle.fi/a/74-20215503

    AJ:

    Metsähallituksen tuloutustavoite voisi aivan hyvin olla kohtuullinen noin 100 miljoonaa vuodessa.

    Pohjois-Suomen nuoria metsiä hakataan nyt vähemmän kuin pitäisi, jotta ne eivät muuttuisi ylitiheiksi. Niissä riittänee raaka-ainetta Kemin sellutehtaalle. Vartuneiden metsien tukit kannattaa jalostaa sahoilla.

    Metsähallitus on kokeillut jatkuvaa kasvatusta, mutta ilmeisesti ottanut vähän takapakkia, kun tulokset eivät ole tyydyttäneet. Jäävän metsän laatu hakkuiden jälkeen ei ole ollut hyvä ja uudistuminen ei ole onnistunut.

    Jatkuvasta kasvatuksesta on Maaseudun Tulevaisuudessa kokeneen koneyrittäjän Mika Jouhkin varoittava mielipide otsikolla: Jatkuva kasvatus aiheuttaa suuria ongelmia puunkorjuulle. Valitettavasti artikkeli on vain tilaajille eli on maksumuurin takana.

    Ynnä:

    Katsokaapa vanhoja ilmakuvakarttoja, niin näette oikeaa metsää. Metsänomistajat muuten hakkaavat nuoret metsät sen vuoksi, että nykyiset puut eivät kasva kunnolla enää tukeiksi. Avohakkuut ja metsätähteiden poisto ovat vieneet ravinteet metsämaasta. Ei meille tulee enää kunnon tukkimetsiä, siksi nykyisetkin metsät hakataan vessanpöntön jatkeeksi.

    WanhaWaariMuualta:

    Suomessa huipuksi hehkutettu ”metsäntutkimus” ja ”metsäosaaminen” todettiin tuossa muutama vuosi sitten ulkomailla lähinnä pelkäksi metsäteollisuuden propagandatorveksi. Eli Suomessa tehtiin metsien suhteen täsmälleen sama kuin vaikkapa tupakkateollisuus teki tupakan suhteen tai öljyteollisuus öljyn: oikea tutkimustieto tuhottiin massiivisella valetutkimuksella. Ei siis ihme, että hiilinielujen romahtaminen tuli Suomelle yllätyksenä.

    AJ:

    Metsien kasvun tasaantumisen tarkkaa vuosilukua ei ennalta tiedetty. Ei kietämättä osattu myöskään ennakoida ilmaston nopean lämpenemisen vaikutusta maaperän päästöihin. Hiilinielun romahdus johtui näiden ja kasvaneiden hakkuiden yhteisvaikutuksesta. Se sen sijaan se tulee yllätyksenä monelle, että metsiemme kasvu ja hakkuumahdollisuudet romahtavat, jos EU:ssa jatketaan nykyistä hiilinielupolitiikkaa. Muistakaa sitten, että minä varoitin. Se tapahtuu tuolla vuosisadan loppupuolella eli 2050 jälkeen.

    suorittava porras suorittava porras

    No jatkuvaan kasvatukseen siirtymällä talous ei nouse ikinä. Ei myöskään hiilensidonta, joka alkaa varsin nopeasti heikentyä, kun puustopääoma pienenee harsinnan seurauksena.

    Scientist Scientist

    Olen miettinyt onko ensiharvennuksissa järkeä kun tulot niin pieniä. Tosin viime aikoina kuitu ollut paremmissa hinnoissa. Pitää kuitenkin yleensä tehdä ennakko raivaus ensin. Eikö kannattaisi jo taimikkovaiheessa harventaa reilusti ja kasvattaa metsä suoraan tukkipuukokoon asti. Tiettävästi Kanadassa ei tehdä ensiharvennuksia ollenkaan. Tosin metsät ovat joskus aika pusikoisia ainakaan n teiden varressa.

    Rukopiikki

    Ei minunkaan mielestä ensiharvennuksessa ole järkeä. Kuusikon voi kasvattaa suoraan ilman harvennuksia päätehakkuuseen asti.

     

    Nostokoukku

    Olen aina ollut sitä mieltä, että ensiharvennus pitäisi ymmärtää viimeiseksi taimikonhoitovaiheeksi. Ei pieneksesi.

    Scientist Scientist

    Taimikonhoidonkin UPM tekee vain kerran istutusmetsissään. Noin 5 vuoden ikäisenä. Ja pyrkii kai mahdollisimman hyvään taloudelliseen tulokseen?

    Visakallo Visakallo

    On sen verran eri puulajien taimikoita tullut jo kahdeksan vuosikymmenen aikana kasvatettua ”aikuiseksi”asti, että uskallan teille yhden raivauksen ja/tai harvennuksen esittäjille todeta, että ei siinä ihan noin vähällä kuitenkaan pääse. Joko teette itse, tai maksatte toiselle työlään ja kalliin  ennakkoraivauksen. Muuten ette saa motoa tekemään päätehakkuuta. PS. Siihen ennakkoraivaukseen ei sitten saa sitä Metkaakaan.

    Perko

    Kauanko on odotettava  ensiharvennuksen  jälkeen jotta otsikon kysymys  on hieman toteutunut? Mitä  Visan mapit näyttää.

    Visakallo Visakallo

    Perkolle: 7-10 vuotta ensiharvennuksesta on jo 2. harvennus. Päätehakkuu on puulajista riippuen jo 25-40 vuoden kuluttua ensiharvennuksestaja sitä ennen on monesti vielä se 3. harvennuskin. Kyllä sitä rahaa vain tulee ihan mukavasti. Mitenkäs siellä jk-puolella?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Anteeksi että laitoin puukaupallisen eli Metsähallituksen hakkuiden määrään liittyvän viestin tähän ketjuun. Palataan otsikkoon.

Esillä 10 vastausta, 4,151 - 4,160 (kaikkiaan 4,177)