Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,201 - 4,210 (kaikkiaan 4,212)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Totta, jos talouskasvua ei ole saatu 20v niin vaikeaa se on nytkin. Ilman talouskasvua on vaikeaa saada työttömyyttä kuriin, kierre on valmis. Hallitus yrittää toki ja hyvä niin, mutta se ei onnistu veroja korottamalla eikä sosiaaliturvaa leikkaamalla. Seuraavaksi varmasti joudutaan leikkaamaan eläkkeitä tai korottaa niiden veroja, keinot muihin toimiin alkaa olla vähissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tilastoinnin erikoisuuksia.

    ”Valtion tukemat korkotukilainat on luettu vuodesta 2022 lähtien Suomen julkiseen velkaan. Perussuomalaisten käsityksen mukaan asukasvalintakriteereiden poistaminen voisi muuttaa tilastoviranomaisten tulkintaa niin, ettei valtion tukemia lainoja enää laskettaisi julkiseksi velaksi.”

    ”Valtion laina- ja takausvastuut asumisoikeusasunnoista ovat noin kuusi miljardia euroa. Jos vastuita ei enää luettaisi julkiseksi velaksi, Suomen velan suhde bruttokansantuotteeseen supistuisi kertaheitolla yli kaksi prosenttiyksikköä.”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011904395.html

    käpysonni käpysonni

    Sami on tasan oikeassa, Suomi on menetetty:

    Perassic Park Perassic Park

    Ensimmäinen askel olisi luopua hyvinvointivaltio -mantrasta vapaaehtoisesti.

    Se tarina tulee nimittäin päättymään ihan lähivuosina.

    -ja samalla se voi olla myös ratkaisu ketjun otsikkoon.

    Reima Muristo

    Jatkuva kasvu? Sehän on luonnotonta. Jos se olisi mahdollista, niin sitä olisi saatavana pillerinä, viagran tapaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kasvuriippuvuudesta tulee päästä eroon (HS mielipide)

    ”Kasvuriippuvuudesta irtautumisen kannalta on käytävä laajempaa keskustelua velasta. Näinä mullistavina aikoina voitaisiin esimerkiksi EU:n kesken neuvotella velkojen armahtamisesta, jotta politiikassa voitaisiin keskittyä näännyttävän tuottavuuskilvan sijaan ihmisten ja muun luonnon hyvinvoinnin turvaamiseen. Kuten hyvin tiedetään, muun muassa Saksan velkoja armahdettiin toisen maailmansodan jälkeen.

    Kestävyystutkimus tuottaa myös muita vaihtoehtoja kasvuriippuvuudelle. Kohtuutaloudessa kasvuriippuvuutta voidaan purkaa panostamalla laadukkaaseen sosiaaliturvaan ja peruspalveluihin, verottamalla ympäristöhaittoja, ekososiaalisesti kestävillä julkisilla hankinnoilla ja investoimalla aloille, jotka työllistävät paljon mutta kuluttavat vähän. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi hoiva ja kiertotalous.

    Kasvuriippuvuuden purkaminen tarkoittaa ennen kaikkea poliittisen vision päivittämistä. Sen sijaan, että kysymme, millaista kasvua tavoittelemme, meidän tulee kysyä, miten järjestämme yhteiskuntamme niin, ettei hyvinvointimme riipu talouskasvusta.”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011908846.html

    käpysonni käpysonni

    Täysin kajahtanut kirjoitus. Kirjoittajat on varmaankin tyypillisiä vihervasemmistolaisia, jotka ei tiedä taloudesta yhtään mitään, sitä todistaa tämä kohta:

    Kohtuutaloudessa kasvuriippuvuutta voidaan purkaa panostamalla laadukkaaseen sosiaaliturvaan ja peruspalveluihin, verottamalla ympäristöhaittoja, ekososiaalisesti kestävillä julkisilla hankinnoilla ja investoimalla aloille, jotka työllistävät paljon mutta kuluttavat vähän

    Mistä nämä höyrypäät kuvittelevat saavansa rahat noihin sosiaaliturvaan ja peruspalveluihin, kun ne joudutaan nyt velkarahalla rahoittamaan. Vaikka velat annettaisiin anteeksi, niin silti noiden palveluiden rahoittaminen vaatii vähintään 2-3% vuotuista talouskasvua.  Tuo koko kirjoitus on tyypillistä vasemmistolaista utopistista haihattelua,missä kuvitellaan rahojen tulevan tyhjästä.  Ympärisyöhaittojen verottaminen rahoituskeinona, en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa tuolle väitteelle. Silloinkin pitäisi joidenkin suorittaa kannattavaa taloudellista toimintaa, jotta olisi jotakin verotettavaa, jos taasen vältetään ympäristöhaittoja aiheuttavaa toimintaa, ei silloin  synny verotettavaakaan.  Kaiken kaikkiaan kirjoitus on silkkaa hölynpölyä, jolla ei ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa. Mitään julkisia palveluita ei vaan pystytä rahoittamaan ilman talouskasvua, tämä ei ole edes mielipide vaan kaikki taloustutkijat voivat tämän allekirjoittaa.

     

    käpysonni käpysonni

    Mauri  Niminen kommenttiosiossa kirjoittaa hyvin:

    Artikkelista ei kyllä selvinnyt kovin hyvin tavoite eikä lainkaan keinot päästä tavoitteeseen.

     

    Miten kasvuriippuvuutta voidaan purkaa panostamalla laadukkaaseen sosiaaliturvaan ja peruspalveluihin, verottamalla ympäristöhaittoja, ekososiaalisesti kestävillä julkisilla hankinnoilla ja investoimalla aloille, jotka työllistävät paljon mutta kuluttavat vähän ?

     

    Onko tarkoitus, että palataan tekemään ”käsin” tuotteita sen sijaan, että hyödynnetään automaatiota ja robotiikkaa ? Tutkijoille voi kertoa kyllä heti, että mitään sosiaaliturvaa tai peruspalveluita ei sillä rahoiteta.

     

    Noin oppineilta henkilöiltä olisi kyllä edellyttänyt parempaa tavoitteiden ja keinojen ilmaisua.

     

    Siitä olen kyllä samaa mieltä, että velaton julkinen talous tarjoaa loistavat toimintaedellytykset. Velattomuus tai velkojen perimättä jättäminen on kuitenkin täysin absurdi kuvitelma.

     

    Oma lisäys, kirjoittajat on yliopistoihmisiä, kun siirrytään kohtuutalouteen, joudutaan tekemään rajuja leikkauksia, joihin verrattuna nykyhallituksen tekemät leikkaukset on pieniä, sitten joutuu nuo yliopistoihmisetkin työttömiksi, elämään niukkaa ”kohtuuelämää”

    Kahlschlag Kahlschlag

    Eipä ole AJ:n viittaama Hamasin Sanomien mielipidekirjoittaja selvästikään penaalin terävin kynä, kun esittää velkojen armahtamista EU:ssa. EU:n eteläisimpiä, ylivelkaantuneita maita, jotka niitä EU:n tukia ja lainoja ovat härskisti rohmunneet, ei pidä ikinä päästää eroon lainoistaan.

    Ja sosiaaliturvasta, kuten matujen takuueläkkeistä on vaan Suomessa pakko leikata niin kauan, kun Suomen ylivelkaantunut julkissektori ei pysty nykymenolla saamaan budjetin tuloja ja menoja ilman lisälainanottoa tasapainoon.👊🏻

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joo aika lailla samaa mieltä. Osa ihmisistä (kuten TA kirjeenvaihtokaverini Hesarissa) haluaisi idealistisesti pienentää taloudellista toimintaa, kunnes se on ekologisen kestävyyden rajoissa. Se tulee kalliiksi, emmekä edes tarkalleen tiedä missä rajat kulkevat. Itse kannatan tasapainoista etenemistä yhtä jalkaa –  talouden ja yhteiskunnan  ekologisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa puolessa.

Esillä 10 vastausta, 4,201 - 4,210 (kaikkiaan 4,212)