Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,211 - 4,220 (kaikkiaan 4,232)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Reima Muristo

    Suomessa on liikaa kuntia ja kaupunkeja -> liika hallintoa. Johtajien ja yms. tuottamattomien henkilöiden sekä lääkärien palkkiot ovat karanneet yli hintaisiksi. Ei ole mikään peruste että yksityisellä puolella tai jossakin toisessa maassa yhyy… Sopii mennä sinne, kunhan maksaa valtiolle koulutuksen.

    Nykyiset eläkeläiset ovat eläneet velaksi ja aiheuttaneet nykyisen tilan, eläkkeisiin reilu leikkuri, ylimääräiset valtiolle.

    Talousterroristijärjestö ek/etla on sitten tilaamassa lisää mamuja, entisetkin työllistämättä. Hallituksen natsit nielevät kaiken mitä ek käskee.

    Kenties jälleen veroalennuksia velaksi. Aiempien vaikutus on ollut kaikkea muuta mitä urpo-petteri luvannut. Valtion verotulot vain laskeneet, jätkä vain virnuilee.

    Nostokoukku

    Olisi tuon voinut nätimminkin sanoa, mutta totta toinen puoli. Orpo-Petteri oli tilannut talousnobelistin luennoimaan talostilanteen oikaisusta. Hänen neuvonsa olivatkin päinvastaiset kuin hallituksen tekoset. Mm. suuryritysten avokätinen tukeminen olisi lopetettava.

    Rukopiikki

    Kun menee huonosti ei pidä leikata. Pitää ottaa lainaa ja elvyttää taloutta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suomen lainanotto lienee aika tapissa, joten tuo Rukopiikin tarjoama keino ei nyt sovellu. Normaalissa suhdannevaihtelussa sitä kyllä suositellaan, mutta nyt ei ole kyse siitä. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, joita tämä hallitus on yrityselämän elvyttämiseksi jo kiitettävästi tehnytkin.

    Anteliaat verohuojennukset voisi peruuttaa ja palauttaa sitten parempina aikoina. Suurimpia tukia voisi karsia sieltä missä ne ovat liian anteliaita ja säilyttäviä. Turun junan ehtii myöhemminkin. Köyhiltä on otettu jo tarpeeksi, nyt voisi vuorostaan ottaa työssäkäyviltä, mm. julkisen puolen palkankorotukset kokonaan jäihin muutamaksi vuodeksi.

    Metsuri motokuski

    Voitko Anneli kertoa kumpiko käyttää enemmän valtion verovaroja ne huono-osaiset vai hyväosaiset ? Kummanko henkilöstöryhmän säästöt tehoavat helpommin valtion kuralla olevaan talouteen ? Tuo rukopiikin ehdotus on aivan oikein silloin kun valtion talous on hoidettu kunnolla. Jos nousukautena ei hoideta aiemmin otettua velkaa niin lisä velan otto vain lisää korko ja lyhennys velkaa. Nythän valtion talous ottaa lainaa maksaakseen aiempia lainoja. Siis lainaa lainan maksuun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vähäosaiset tietysti saavat enemmän tulonsiirtoja, mutta miten se tieto auttaa meitä tässä otsikon pulmassa? Hyväosaisilta kerätään enemmän veroja, mutta toisaalta huono-osainen käyttää kaikki tulonsa välittömästi kulutukseen eikä laita niitä säästöön.

    Metsuri motokuski

    Tottakai se vaikuttaa.  Nythän on kyse siitä miten valtion talouden kuluerät saadaan balanssiin. Nythän kulut ovat noin 11 miljardia suuremmat kuin tulot. Kun halutaan valtion talous kuntoon se tarkoittaa niin menojen leikkausta kuin tulojen kasvua. Jos kasvua ei ole niin ei voi olla menojakaan. Vai miten Annelin taloudessa toimitaan ? Samoin toimitaan myös valtion taloudessa.

    Nostokoukku

    Siinäpä se. Menoja on leikattu, mutta niin on leikattu tulojakin.

    Rukopiikki

    Nyt jos koska valtion pitää uskaltaa ottaa lisää lainaa, jos halutaan että lama ei syvene entisestään. Missään tapauksessa minkäänlaisia leikkauksia ei saa tehdä. Jos leikataan niin se vain syventää lamaa.

    Visakallo Visakallo

    Eiköähän Rukopiikki sitä lainaa oteta koko ajan jo niin paljon kuin sitä kohtuullisilla ehdoilla saadaan. Jossain vaiheessa lainan saanti vaikeutuu, eli ei pelkästään kallistu kuten nyt on jo tapahtunut.

Esillä 10 vastausta, 4,211 - 4,220 (kaikkiaan 4,232)