Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,221 - 4,230 (kaikkiaan 4,249)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rukopiikki

    Onko varma kans että otetaan kaikki mitä saadaan. Koko nykyinen talousjärjestelmähän perustuu velalla peluuseen vipuloineen. Mitä enemmän velkaa sen paremmat mahdollisuudet.

    Visakallo Visakallo

    Jos lainnaottoa nopeutetaan, niin rahan hinta nousee, ja hyöty valuu lisääntyvään koronmaksuun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitä Mm muuttaisit ehdotuksissani? Minähän juurikin mietin miten tulot ja menot saisi balanssiin. Lisäksi kiinnostaisi mitä se professori ehdotti.

    Reima Muristo

    Nykyinen hallitus ottanut ennätysmäärän lainaa, eikä siinä vielä kaikki, tulee ottamaan sitä lisää. Kaikki valtiontalouden mittarit ennätys määrän miinuksella. Eikö hallituksessa ole tullut mieleen tehdä jotakin muuta?

    SY ja sen edunvalvonta on esimerkki täydellisestä tunari järjestöstä. Jäsenet on tietääkseni pääosin palvelualalla toimivia yrittäjiä: matkailu, taksi, parturi, hoiva, kauppa, rakennus yms.. Nyt sitten lesta-päällikön mukaan pitää laskea työntekijöiden palkkoja ja vapaita. Suomennettuna tehdä asiakkaista varattomia ja viedä vapaa-aika. Mistä asiakkaat? nalle asuu ruotsissa, loput hyväosaiset aurinkorannoilla.

    Pitäisiköhän tuki suunnata alakertaan, sieltä se sitten tuo verotuloja ja valuu ylös. Sijoittajien tukeminen on valtion verotulojen kannalta huonoin vaihtoehto.

    Metsuri motokuski

    Ei ollut tarkoitus ruotia Anneli sinun taloutta. Käytin sitä vain esimerkkinä kuinka valtion taloutta hoidetaan. Sama periaate on siinäkin kuin yksityistaloudessa. Tulot ja menot pitää suhteuttaa oikein.

    Mitä minä sitten taloutta korjaisin.  Laittaisin valtion menokuurille. Tekisin heti 10 miljardin sopeutukset. Laittasin kaikki menot tarkasteluun niin sosiaalimenot kuin muutkin. Kasvutoimet ovatkin pääosin kunnossa kunhan se kasvu joskus alkaa. Nyt vain kurittaisin menoja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, tuolla Mm:n ohjelmalla pääsee alkuun. Soteala on niin iso osio että sieltä jos löytäisi tehoja…

    Reima Muristo

    ”Voitko Anneli kertoa kumpiko käyttää enemmän valtion verovaroja ne huono-osaiset vai hyväosaiset ? Kummanko henkilöstöryhmän säästöt tehoavat helpommin valtion kuralla olevaan talouteen ?”

    Tuon lausuja on selvää kuski- ja persu- ainesta. Riittää kun erottaa oman oikean käden vasemmasta ja kahviosta tilata munkkirinkilän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Totta se on, että huono-osaisille menee paljon tulonsiirtoja. Mutta siinä on raja, kuinka paljon niitä voidaan pienentää. Nyt puhutaan jo lapsiköyhyyden kovasta kasvusta; osalla väestä puhutaan että raha ei riitä ruokaan eikä lääkkeisiin. Asunnottomuus lienee myös kasvussa asumistuen leikkausten myötä. Hyvinvointiyhteiskuntamme on todella kovan haasteen edessä. No, seuraavassa hallituksesssa lienee taas demarit mukana, ts. se on enemmän tuloeroja tasaava ja säästökohteet valitaan eri listalta.

    Kahlschlag Kahlschlag

    Lainaus: ”No, seuraavassa hallituksesssa lienee taas demarit mukana, ts. se on enemmän tuloeroja tasaava ja säästökohteet valitaan eri listalta.”

    Toivottavasti marxilaisuskovaisturakaiset eivät ole seuraavassa hallituksessa, heillä on käsi aina toisten taskussa ja sama ”rahaa on” -idiotismi kuin Urpo-Sannan marxilais-vihervassarihallituksella oli jatkuisi Suomen julkissektorin taloudessa.

    Kyse ei ole siitä, paljonko Suomen suhteellisesti köyhät (ks. YK:n tilastot) saavat, vaan siitä, paljonko vähemmän heille annetaan keskiluokan maksamista veroista, kun mitään Suomen hyvinvointivaltion rahoitukseen osallistumatonta eli veroja maksamatonta ja työtä tekemätöntä rälssiä Suomella ei ole enää ollut pitkään aikaan varaa elättää. Se verovarojen jako on johtanut osaltaan Suomen valtionvelan kasvuun vuodesta 2008 lähtien. Nyt on sitten tullut takaisinmaksun aika.

    Metsuri motokuski

    Kyllä siihen saadaan totuttauduttua että huono-osaisilla jatkossakin menee huonommin ja huonommin. Ei vaan löydy kuluille maksajaa. Ei sitä verotaakkaa voi kohtuuttomasti kasvattaa nykyisille työntekijöille ja yrityksille. Sille ei vaan voi mitään että menot ja tulot pitää olla tasapainossa.

Esillä 10 vastausta, 4,221 - 4,230 (kaikkiaan 4,249)