Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,231 - 4,240 (kaikkiaan 4,249)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kurki Kurki

    Laittasin kaikki menot tarkasteluun niin sosiaalimenot kuin muutkin.

    Ei taida sisältää julkisen palkkakustannuksia?

    Reiman jutuista olen ymmärtänyt, että pitäisi sisältää.

    narisija

    Muutamat kirjoittajat vaikuttaa olevan sitä mieltä, että huono-osaiset olisi valtion talouden tasapainottamiseksi pidettävä pikku vilussa ja nälässä. Esim. Suurituloisten lapsilisät ja samoin eläkkeet, ei niiden pidä mitään ikuisesti koskemaattomia olla, koska ei näytä pienituloisten tuetkaan olevan. Säästää pitää sieltä missä sitä säästövaraa, kohteita kyllä löytyy, on olemassa monia etuuksia joista pienituloiset eivät hyödy pätkääkään.

    Metsuri motokuski

    Muistettava on että Suomen perustuslaki määrittää samat perusoikeudet varallisuuteen riippumatta. Lapsilisä on yksi näistä perusoikeudella suojattuja avustuksia. Se on totta että varakkaat eivät niitä tarvitse mutta perusoikeuden mukaan niillekin on niitä maksettava. Se että voidaanko esim lapsilisän määrää vähentää varallisuuden mukaan on vaikea asia ja mihinkä varallisuusasteeseen sidotaan ja mitä varallisuuteen mitataan. Vielä kun päätetään kuinka paljon mikäkin varallisuus lisää pienentää niin ollaan aika moisen laskentakaavan kanssa tekemisissä.

    Sama koskee suuria eläkkeitä. Nyt jo hyvätuloisten eläkekertymällä rahoitetaan monia pienituloisia eläkkeitä. Samoin progressiivinen verotus palauttaa ison osan näistä eläkkeistä takaisin valtiolle verotuloina.

    käpysonni käpysonni

    Lapsilisissä voitaisi käyttää porrastusta tulojen mukaan,mitä pienemmät tulot, sitä suurempi lapsilisä ja päinvastoin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ymmärrän tuon että rahoittajien parissa herää ärtymystä, kun osa kansalaisista tuntuu enemmän taakalta kuin osallistujilta. Nämä eivät ole yhtenäinen joukko, vaan jokaisella on oma syy miksi tilanne on tuo. Siihen voi päätyä vaikka onnettomuuden tai sairauden vuoksi, tai koska ei saa työtä kun on ulkomaalaistaustainen.

    Meidän sosiaaliturva ei ilmeisesti ole mitenkään yliantelias, koska OECD on siitä toistuvasti huomautellut. Jos yksilö ei saa työtä eikä riittävää perusturvaa, hän joutuu elättämään itsensä kerjäämällä tai rikoksilla.

    Suomi ei ole nykyisessä työllisyystilanteessa houkutteleva maa tulla, vaan muu Eurooppa on parempi. Lienee turhaa nyt kantaa suurta huolta siitä että tänne olisi helppo tulla ja jäädä nauttimaan ja siksi säätää ulkomaalaistaustaisia syrjiviä lakeja. Työperäinen maahanmuutto on erittäin toivottavaa. Ihmisiä ei pidä heti karkottaa jos työ loppuu ja uutta ei löydy. Etenkin jos henkilö on jo kotoutunut ja oppinut kielen.

    Tekoäly ja robotiikka vähentävät työvoiman tarvetta monilla aloilla, mutta ne eivät kuluta. Tarvitaan myös ostajia tuotteille ja palveluille kotimaassa.

    narisija

    lapsilisä on yksi näistä perusoikeudella suojattuja avustuksia.

    Näin, mutta lakeja voidaan muuttaa jos tahtoa on. Hyvätuloisuuden mittarina näinkin yksikertaisessa asiassa, niinkuin useissa muissakin, voidaan käyttää verotettavaa tuloa.

    Nyt jo hyvätuloisten eläkekertymällä rahoitetaan monia pienituloisia eläkkeitä.

    Jaa, näinköhän nykyään on? Ei ole pitkä aika kun asia oli juuri toisin päin. Yksityisen puolen eläkessat joutuivat tulemaan apuun suurten eläkkeiden, mm. firmojen johdolleen sopimien lisäeläkkeiden maksuun, nykytilannetta en toisiaan tiedä.

    Pienituloiselta nipistettäessä ei synny ongelmaa, isotuloisten kyseessä ollessa ongelma on valmis.

     

     

     

    Metsuri motokuski

    Narisija.  Tuo minun lainaus tuosta hyvä palkkaisten ihmisten eläkemaksujen rahoittamassa pieni eläkkeitä on suora lainaus Ilmarisen toimitusjohtajan sanomasta. Minä en tosiaankaan tiedä kuka mitäkin maksaa enkä tiedä mitenkä rahat riittää.

    Mitä tulee tuohon Annelin kirjoitukseen niin homma toimii jos valtiolla on varoja toimintaa pyörittää kirjoittamalla tavalla. Se ei yhtään auta onko meidän sosiaalihuolto tai valtion menokehys kansainvälisesti kallis vai ei kun vähintään 10 miljardia se on tulorahoitusta suurempaa. Tulorahoitus se viime kädessä määrittää mitä mikin saa maksaa.

    Nostokoukku

    Ja sitä tulorahoitusta nykyinen hallitus on yrittänyt kovasti pienentää.

    Raipe52 Raipe52

    Meillä ei makseta mitään veroja monestakaan tuesta kuten asumistuki tai toimeentulotuki. Kun koulut kesken jättänyt ja bilettämiseen nuorena keskittynyt sitten ryhtyy töitä tekemään on selvää ettei osaaminen ja varsinkaan työstä maksettava korvaus voi olla kovin korkea. Kun niitä tukia sitten saa monenlaisia on kynnys kovin korkea töihin menolle. Osataan kyllä äänekkäästi huutaa mulle lisää tukia mutta ei sitten muuta osatakkaan.

    Metsuri motokuski

    Nostokoukku . Miten sitä tulorahoitusta on piennetty ? Tämä hallitus taitaa olla yksi niistä hallituksista jotka eivät ole lisänneet verokuormaa yrityksille. Nehän ne työpaikat kuitenkin luo.

Esillä 10 vastausta, 4,231 - 4,240 (kaikkiaan 4,249)