Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 9 vastausta, 4,241 - 4,249 (kaikkiaan 4,249)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Reima Muristo

    Kyllä ne vieläkin on asiakkaat jotka maksavat työpaikat ja yritykset. Yritys ilman asiakkaita toimii vain urpo-petterin ja vekseli-riikan päässä, velkarahalla tietysti.

    Yritysten konkurssit ovat tämän natsihallituksen aikana ennätys suuret.

    Metsuri motokuski

    Siitä olen samaa mieltä. Mutta yrityksen tuotteille pitää löytyä ostaja. Jos tuote on hyvä ja sille löytyy ostajia niin löytyy myös yritykset jotka niitä valmistaa. Tämä on pyörä jossa jokainen osa pitää toimia. Varsinkin jos suomi on vientivetoinen maa niin tuote pitää olla kilpailukykyinen kohde maassa. Suomen kansantalous pääosin on kiinni ulkomaan viennistä.

    päin mäntyä

    Kiina nousu teollisuusvaltioksi nojautui ainakin joltain osin siihen, että aikanaan perusti erityistalousalueita takapajuisemmille seuduilleen. Muuallakin esimerkiksi Liettuassa on samaa harjoitettu käsittääkseni hyvin tuloksin. Suomessa kun syrjäseutujen huonoa taloutta murehditaan, niin miksei täällä voisi samaa metodia kokeilla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tätä on kyllä pohdittu Itä-Suomessa joka kärsi rajan sulkemisesta.

    Metsuri motokuski

    Kiinassa ja Liettuassa auttoi edullinen työn hinta joka piti tuotteiden hinnat kilpailukykyisenä. Samoin valtion voimakas tuki yrityksille teki tuotteiden hinnoittelulle hyvää.

    Apli

    Ennen aikaan kun taloudella meni huonosti niin valtio aloitti mittavat elvytystoimet, nyt niitä huudetaan itä suomeen, mutta mutta siihenkään ei ole varaa tällä hetkellä eikä sitä tulla tekemään. Kaikkein parasta olisi Ukrainan ja Iranin sodan nopea loppuminen, mutta ei taida olla kumpikaan ihan heti näköpiirissä samoin kuten ei talouskasvuakaan. Korkojen nousu sen sijaan uhkaan vetää taloutta nyt syvemmälle suohon.

    Husq165R
    Perko

    Äkkiseltään  pari kohtaa korjata  niin  talous  jopa moni käsittelemätön asia  korjaantuisi nopeimmin poistamalla Putin  ja Trump  järjestelmästä.

    narisija

    Putinin tilalle voisi tulla uusi, paljon pahempi putini, joka lopettaisi sodan lyhyeen, atomipommilla.

    Pellavapään poistammisen jälkeen tuskin pahempaa tulisi, luultavasti netahanun poistamisella olisi paras vaikutus rauhan aikaan saamiseksi.

    YIT:n mukaan itäisessä keskieuroopassa rakennusalalla pyyhkii hyvin, ei silloin voi taloudessakaan huonosti mennä.

Esillä 9 vastausta, 4,241 - 4,249 (kaikkiaan 4,249)