Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 4,327 vastausta, 76 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 tuntia sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,261 - 4,270 (kaikkiaan 4,327)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rane2

    Jep.Lopetetaan turkistarhaus ja investoidaan se raha joka jää sitten saamatta soiden ennallistamiseen…

    Metsuri motokuski

    Erinomainen ajatus. Turkistalous voisi lopettaa välittömästi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tulee säästöä jos tarhaus lopetetaan; se on tukivetoinen ala joka ilmeisesti tuottaa lähinnä tappioita ja tautiriskejä. Tämä siis pois lukien tämä viimeinen parempi vuosi, josta uutinen kertoi. Eihän tarhoilla ole ollut edes varaa investoida kasvatustiloihin vaadittuja uudistuksia kuten esteet linnuille.

    Visakallo Visakallo

    Hyvin on taas Animalian viesti purrut muutamiin… Turkistarhaus ei ole maataloustukien piirissä. Sille maksettiin aikoinaan korona-tukia aivan samoin kuten muillekin yrityksille. Lintu-influenssakorvauksia on maksettu lopetetuista eläimistä yhteensä 37 miljoonaa euroa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei kai faktat siitä pilaannu että selvitys niistä on julkaistu Animalian toimesta? Tarhat ovat saaneet investointitukia, mm. tarhojen parantamiseen lintuinfluenssan vuoksi. Myös viime vuosien toistuvat tarkastukset jokaisella tarhalla pitää laskea alan tuottamiin kuluihin.

    https://animaliamedia.fi/turkistarhaus-ei-saa-julkista-tukea-vai-miten-se-menikaan/

    Visakallo Visakallo

    No, onko se nyt sitten niin, että näissä tukiasioissakin pätee sama kuin muillakin elämänaloilla, eli suuri on kaunista? Miljardituet nähdään hyvinä, mutta miljoonatuet huonoina? Tämähän on nyt nähty mm. 37 miljoonan euron Metka-tuenkin kohdalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se lienee selvä että miljoonatuilla ei lähde talous kasvuun, ellei kyseessä ole aivan uusi tuote, joka saa suuret markkinat. Turkis ei ole tällainen tuote.

    Metka-tuella saadaan pidettyä metsävaroja tuotantokunnossa ja niillä saadaan myös luontomyönteisiä toimia. Metkalla on viestinnällistä merkitystä myös: vaikka tukea ei riitä kaikille ja kaikkeen, metsänomistajat tietävät sen ansiosta mikä on tärkeää.

    Nostokoukku

    En ikävöi turkistarhausta, mutta jos joku ala on lopetettava Animalian periaatteiden mukaan, niin kananpoikien kasvattaminen vaeltavissa halleissa. Kidutuksen kohteena ovat aivan toisenlaiset yleisömäärät kuin turkistarhauksesta. Miksi animaalia ei puutu tähän alaan? No, on muodikasta syödä kananlihaa kaukomailta tuodun ilmastoa suuresti rasittavan riisin kanssa. Turkistarhauskin joutaisi kyllä lopettaa ja korvata tarhaturkikset villiturkiksilla. Sain poikasena ensimmäisen kettuni, kaunisturkkisen naarasketun, ja kylän turkistenvälittäjä maksoi nahasta 320 markkaa. Nyt hyväturkkistakaan saaliskettua ei kannata nylkeä, hinta 5 euron luokkaa.

    Visakallo Visakallo

    Turkistarhoja on nyt n. 280 kpl, jotka työllistävät suoraan 1420 hekilötyövuotta. Työ on osittain kausiluontoista, joten työllistyvien kokonaismäärä on em. lukua suurempi. Välillinen tyällistäminen jatkojalostuksessa, markkinoinnissa ja kuljetuksissa on myös huomioitava. Nämä luvut saattavat tuntua pieniltä, mutta kuten olemme saaneet lukuisat kerrat havaita, ihmisten uudelleen työllistäminen osoittautuu useimmiten huomattavan kalliiksi, eikä välttämättä onnistu kuitenkaan. Tämän takia Suomessa pitäisi vihdoin havahtua siihen, ettei ainakaan tieten tahtoen teurastettaisi valmiita työpaikkoja, koska sellainen ei palvele meidän kenenkään etuja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miksi animaalia ei puutu tähän alaan?

    Jos Nostokoukku perehtyy Animalian viestintään, niin saattaa huomata että se on kampanjoinut ankarasti kotieläinten asioista jo vuosia. Lue vaikka tuosta Animalian etusivulta tiedotteet ml. ”Animalian päätoimintakohteet – millaisia muutoksia ajamme eläinten oloihin?” ja linkistä: ”Mitä työssämme on juuri nyt meneillään”. Kampanjoita kohdistetaan mm. päättäjiin Suomessa ja EU:ssa.

    Olen samaa mieltä siitä, että sikojen ja kanojen tilanne on huono. Eikä ole oikeastaan parannettavissakaan kannattavasti. Ainut keino lienee pienentää niiden kulutusta, eikä lisätä varsinkaan vientiä veronmaksajien maataloustukien turvin.

    Kun menneen maailman aloja teurastetaan, vapautuu resursseja muuhun.

    https://animalia.fi/

Esillä 10 vastausta, 4,261 - 4,270 (kaikkiaan 4,327)