Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,271 - 4,280 (kaikkiaan 4,326)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Kiitos vinkistä. En ole tutustunut, Animalia on vain nimenä tuttu.

    Apli

    Vihreät ja vasemmistoliitto tuskin lähtee hallitukseen joka on myötämielinen turkistarhaukselle, kun homma kiinni poliittisista päätöksistä niin pitkää hyvää tulevaisuutta sille ei voi luvata..

    Visakallo Visakallo

    Tekoäly saattaa laittaa Suomessa melko nopeaan tahtiin jopa puoli miljoonaa ihmistä jo entisten lisäksi kilometritehtaalle. Minkälaisia töitä arvon raati heille osoittaisi, jotta saataisiin tämä Suomen talous nousuun? Vaikeutetaan kysymystä sen verran, että olisitko itse valmis tarttumaan esittämääsi työhön?

    MaalaisSeppo

    Turkistarhojen hyötyjä Valtiolle pitää arvioida pidemmällä aikajänteellä. Liukuva tuotto esim 10v ajalta olisi sopiva. Uskoisin, että olisi plussalla ja pysyy, ellei jotakin yllättävää tapahdu.

    Jotkuthan valittaa mm raviurheilun tuista. Eivät tiedä, että Valtio kaapasi raviurheilun tuotot itselleen ja palauttaa niistä osan ”tukina”. Turkistarhauksessa on vähän samaa. Olisi tietysti toivottavaa, että turkistarhaureille löytyisi parempia hommia, mutta ei näinä ankeina aikoina löydy. RKP pitää huolen omistaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Saga Fursin tiedotuksen mukaan alan kannattavuus on parantunut huimasti. Aiempina vuosina myytiin välillä alle tuotantokustannusten. Nahkoja meni nyt hyvin kaupaksi etenkin Kiinaan, Pohjois-Koreaan, Turkkiin ja Kreikkaan. Kalleimmat minkit maksoivat 1600 euroa ja ketut 2400 euroa. Nyt kannattaa katsoa perään, ettei investointitukia enää tarhaukseen myönnetä.

    Poronhoitokin tulee niin kalliiksi petokorvausten myötä, että sitäkin kannattaisi supistaa.

    suorittava porras suorittava porras

    Nostokoukun kannattaisi pistäytyä joskus naamakirjan puolella. Animaliat ja kaikenmaailman ”elonapinat” ovat olleet viimeaikoina aktiivisesti vastustamassa kaikkea eläintuotantoa.

    Eläimiä ei saa kasvattaa tapettaviksi. Jos juot maitoa, varastat sen vasikalta. Jos kasvatat nautoja, olet raiskaaja ja murhaaja. Jälkimmäinen myös siinä tapauksessa, että kasvatat lampaita tai kanoja. Broilereista puhumattakaan. Paha rikos on myös keritä lampaat = varastaa sen turkki ihmisten itsekkäiden tarpeiden takia. Pääpapittarena näiden asioiden kimpussa häärii tohtori ja eläinfilosofi Elisa Aaltola Eläinoikeusakatemiasta keinoja kaihtamatta.

    Kannattaa oikeasti suhtautua vakavasti tähän porukkaan. Hysteerinen eläintensuojelu on valitettavasti kasvava ilmiö tavoitteena lopettaa kaikki eläinperäinen tuotanto. Ei yksin Suomesta, vaan vastaavien järjestöjen toimesta koko maailmasta. Tämä ei toki tule onnistumaan ,mutta esim. Suomen kokoisessa maassa toiminta saattaa aiheuttaa merkittäviä häiriöitä talouteen ja huoltovarmuuteen.

    …ja mitä tulee siihen, että  turkistaloutta vastustetaan kysellytulosten valossa voimakkaasti, on syytä olla kriittinen sen suhteen, mistä luvut ovat peräisin. Esim . suden kannanhoidollista metsästystä vastusti erään kyselyn perusteella yli 80% kansalaisista. Mutta yllätys yllätys! Eduskunnassa äänestyksellä mitattu tulos olikin juuri päinvastainen lähes samassa suhteessa. Näin lienee myös turkistarhauksen kohdalla. Meitä ollaan viemässä viekkaudella ja vääryydellä ihan vikasuuntaan.

    Nostokoukku

    En tule pistäytymään naamakirjan puolella, jos vasepookkia tarkoitit. Tämä palsta riittää minulle Tumeksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Huoltovarmuus on tärkeä asia huomioida, mutta muistetaan myös että kotimainen maataloustuki on merkittävä kulu valtiontaloudessa. Tukea voitaisiin suunnata enemmän suoraan kasvintuotantoon ja kierrättää rahaa hiukan vähemmän eläinten rehujen kautta. Laiduntavien märehtijöiden (lammas, nauta) tuotanto on helpompi järjestää eläinlajien luontainen käyttäytymisen huomioivalla tavalla. Kana ei esiinny luontaisesti suurissa parvissa eikä sika ahtaissa karsinoissa.

    Nostokoukku

    Kasvistuotannolla ja sen tuotteilla ihminen elää vain kituen. Suomessa ei ole suuria monsuunisateiden mukaan uusiutuvia savanneja, joten lihantuotantoa on vaikea järjestää huomioimalla eläinlajien luontainen käyttäytyminen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No voi ne kesäisin olla laitumella.

Esillä 10 vastausta, 4,271 - 4,280 (kaikkiaan 4,326)